Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto haluaa, että pohjoismaisten kielten opetussuunnitelmat tähtäävät tulevaisuudessa yhä vahvemmin yhteispohjoismaiseen kielen ymmärtämiseen – ja sitä kautta myös työelämän tarpeisiin. Lisäksi tarvitaan yhteinen medialukutaidon suunnitelma, joka vahvistaa nuorten taitoja viestiä myös pohjoismaisella tasolla. Nuorisoliitto näkee myös tärkeänä tarjota nuorille helpompia ja monipuolisempia mahdollisuuksia kokea pohjoismaista kulttuuria ja elää toisessa Pohjoismaassa. Tämä motivoisi nuoria perehtymään naapurimaiden kieliin.
Tänään (18.3.2021) Pohjoismaiden ministerineuvosto julkaisi raportin nuorten kieliosaamisesta Pohjolassa ja pohjoismaisesta kieliyhteisöstä. Raporttia varten haastateltiin yli 2000 16-25-vuotiasta nuorta ympäri Pohjolaa ja pyrittiin saamaan vastaus kysymykseen: “Ymmärrämmekö toinen toistamme?”
Raportti osoittaa, että suomalaisnuorten kieliosaaminen on Pohjoismaiden vahvimpia. Lisäksi suomalaisilla nuorilla on yksi Pohjolan monipuolisimmista kielipaleteista. Toisaalta suomalaisnuoret ovat eniten taipuvaisia käyttämään englannin kieltä, kun he kohtaavat skandinaavista kieltä puhuvan henkilön tai verkostoituvat sosiaalisessa mediassa. Suomalaisnuoret käyttävät pohjoismaisten kielten taitojaan ensisijaisesti työelämä- ja opiskelutilanteissa sekä perhe- ja kaveripiireissä, eivätkä kiinnitä niinkään huomiota omaan osaamistasoonsa. Raportin mukaan suomalaisten nuorten pohjoismaisten kielten osaamiselle tekisi hyvää kerätä enemmän kokemuksia työelämästä ja opiskelusta toisessa Pohjoismaassa käytännön kielitaidon parantamiseksi. Nuorisoliitto on samaa mieltä. Liitto onkin alkanut viestimään entistä määrätietoisemmin suomalaisnuorille pohjoismaisista työ- ja opiskelumahdollisuuksista.
Pohjoismaiselle kieliosaamiselle on kysyntää Suomen yrityselämässä ja kasvavalla palvelusektorilla. Tämä raportti todistaa, että työkokemus toisessa Pohjoismaassa toimii sekä motivaationa että tehokkaana keinona kehittää omaa kielitaitoa, sanoo PNN:n puheenjohtaja Maria Karjalainen.
Nordjobb-ohjelmasta leikkaaminen voi heikentää kielitaitoa
Nuorisoliiton mielestä Pohjoismaiden ministerineuvoston tulee arvioida, onko nuorten liikkuvuuden tukemiseen panostettu riittävästi erityisesti työelämä- ja opiskelumahdollisuuksien osalta. Esimerkiksi varojen leikkaaminen Nordjobb-ohjelmalta on Nuorisoliiton mielestä vastoin raportin osoittamaa tarvetta kielitaidon kehittämiseksi. Sen sijaan panostus Nordjobbiin sekä pohjoismaisten vaihto-opiskelumahdollisuuksien ja harjoittelupaikkojen lisääminen olisivat keinoja vahvistaa nuorten kieliymmärrystä Pohjolassa. Kuten raportin tulokset osoittavat, nuoret kokevat eri kielisten ihmisten tapaamisen helpoimmaksi tavaksi oppia uutta kieltä.
Raportissa todetaan globalisaation jättäneen jälkensä yhteispohjoismaiseen kieliosaamiseen, ja että nuorten vieraiden kielten osaaminen on yleisesti heikentynyt viime vuosina. Raportti osoittaa myös, ettei kieli ole enää niin sidottu identiteettiin ja kulttuuriin, vaan se on nuorille enemmän ymmärretyksi tulemisen väline. Suomalaisnuorilla on raportin mukaan muita pohjoismaalaisia nuoria isompi halu tulla ymmärretyksi. Se, että kielellä yhä vähemmän roolia identiteetin muodostamisessa voi viitata siihen, että kieliopetus Suomessa ja muissa Pohjoismaissa on edelleen liian teoreettista ja suuntautunut kirjalliseen osaamiseen. Siksi opetussuunnitelmien yhteispohjoismainen arviointi olisi tärkeä seuraava askel kieliosaamisen kehittämisessä.
Ilahduttavaa raportissa on, että nuorten kulttuurikokemuksissa yhteispohjoismainen mediamaisema on läsnä ja monipuolinen. Nyt olisi oikea hetki lisätä yhteispohjoismaista mediatarjontaa. Julkisten pohjoismaisten palveluntuottajien välinen yhteistyö avaisi laajemman pääsyn tarjontaan. Tarjonnan lisäksi maiden tulisi kehittää nuorten mediakriittisyyttä ja medialukutaitoa yhdessä, jotta nuorilla olisi yhä paremmat mahdollisuudet ymmärtää koko Pohjolan mediatarjontaa ja osallistua siihen.
Laajempi pohjoismainen mediatarjonta ja yhteiset suunnitelmat medialukutaidon kehittämiseksi toisivat paitsi motivaatiota kielen osaamiselle, myös yhteisöllisyyttä ja tietoutta yhteisistä ja kansallisista asioista ja näkökulmista. Se myös vahvistaisi nuorten kuvaa pohjoismaisesta yhteistyöstä, sanoo Maria Karjalainen.
Lisätiedot antaa:
Maria Karjalainen, puheenjohtaja
045 113 6317
Lena Höglund, pääsihteeri
044 733 5781