Osallistuin Nuorten Pohjoismaiden neuvoston (UNR) istuntoon Kööpenhaminassa lokakuun lopussa. Nuorten Pohjoismaiden neuvostossa nuoret väittelevät ja äänestävät eri kannanotoista, jotka kootaan tavoitteiksi, joita nuorten Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto nostaa tapaamisissaan. Kööpenhaminan istunnosta alkaen Föreningarna Nordens Ungdomsförbundin (FNUF) paikalla Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajistossa toimii Pohjolan-Nordenin nuorisoliitton puheenjohtaja Karoliina Lång.
Parhaassa tapauksessa Pohjoismaiden neuvoston poliitikotkin ottavat nuorten tavoitteet omakseen ja Pohjoismaiden neuvoston käsittelyyn. Näin on käynyt esimerkiksi Svensk Ungdomin aloitteelle Pohjoismaisesta kansalaisuudesta, jonka Pohjoismaiden neuvoston keskustaryhmä on nostanut Pohjoismaiden neuvoston käsiteltäväksi.Tällä hetkellä Nuorten Pohjoismaiden neuvoston isoin haaste on nuorten puheenvuorojen ja tätä kautta vaikuttamismahdollisuuksien rajoittaminen uudistusten myötä Pohjoismaiden neuvostossa. Toimiessani eurooppalaisessa poliittisessa yhteistyössä olen oppinut arvostamaan sitä, kuinka paljon nuorilla on vaikuttamismahdollisuuksia Pohjoismaissa.
Meillä on nuorisovaltuustoja, nuorisojärjestöjä ja Nuorten Pohjoismaiden neuvoston kaltaisia mahdollisuuksia olla mukana sekä yrittää vaikuttaa kansainvälisissä elimissä. Meillä on Pohjoismaissa myös nuoria poliitikkoja, mikä ei ole itsestäänselvyys suuressa osassa maailmaa, esim. Yhdysvalloissa kongressivaaleissa ikäräjä on 25 vuotta ja nuorin kongressiedustaja on tällä hetkellä 32-vuotias.
Eräs nuori Yhdysvaltain suurlähetystön työntekijä totesikin, ettei nuorilla ole Yhdysvalloissa samanlaisia vaikutuskanavia kuin Pohjoismaissa. Arabikeväässäkin liikkeellä oli paljon turhautuneita nuoria, jotka halusivat demokratiaa, muutosta ja vaikuttaa omiin asioihinsa. Brexitissä suuri osa nuorista äänesti EU:hun jäämisen puolesta, ja Yhdysvaltain presidentinvaaleissa Clinton sai isomman osan nuorten äänistä.
Myös monissa osissa Eurooppaa löytyy nuoria, jotka eivät usko demokratiaan tai siihen, että politiikassa voi vaikuttaa ja kokevat tulevaisuuden synkäksi. Euroopassa on paljon laajoja haasteita, joista eivät vähäisimpiä ole nuorisotyöttömyys ja ilmastonmuutos ja joiden ratkaisemiseen kaivattaisiin nuorten ääntä. Tässä on asia, josta voitaisiin ottaa oppia Pohjoismailta.
Pohjola-Nordenin nuorisoliiton alkavana jäsenjärjestövuonna on jäsenjärjestöillä hieno mahdollisuus hyödyntää järjestön osaamista ja yhdessä tuoda esiin nuorten vaikuttamista Pohjoismaissa, etenkin Suomen Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajuuden ja Arktisen neuvoston puheenjohtajuuden aikana.
Vielä mainittakoon, että istunto oli Pohjolan-Nordenin nuoristoliiton ja sen sisarjärjestöjen kannalta suopea, sillä kaikki ajamme asiat menivät äänestyksissä läpi. Pohjola-Nordenin nuorisoliiton aloitteen ”saamen kielen ja kulttuurin säilyttäminen” nostaminen Pohjoismaisen politiikan prioriteetiksi herätti paljon keskustelua ja Norjan nuorten saamelaiskäräjien edustaja kiittelikin erityisesti Pohjola-Nordenin nuorisoliittoa aloitteesta ja sen ajamisesta.
Teksti: Hanna-Marilla Zidan
Kuva: Kai Alajoki