Seurasitko Norjan parlamenttivaaleja alkuviikosta? Kiinnostaako sinua tietää, mitä niissä oikein tapahtui? Harjoittelijamme Anniina Laitakari analysoi vaalien pääkohtia ja norjalaisia puhututtaneita teemoja.
Norjaa ennätykselliset kahdeksan vuotta hallinnut Erna Solberg joutui edellispäivänä luovuttamaan paikkansa Jonas Gahr Størelle, kun Työväenpuolue sai eniten ääniä Norjan parlamenttivaaleissa (Mykkänen & Tyystjärvi 13.9.2021). Erna Solberg kuuluu keskustaoikeistolaiseen Høyre-puolueeseen, joka hallitsi vaaleissa niin sanottua porvariblokkia. Siihen kuuluivat Høyren lisäksi kansalliskonservatiivinen Edistyspuolue, Kristillinen kansanpuolue sekä liberaalipuolue Venstre. Keskustavasemmistolaisen Työväenpuolueen johtamassa blokissa taas olivat mukana keskustapuolue ja sosialistinen vasemmistopuolue SV. (Hyttinen 13.9.2021.)
Näiden lisäksi Norjassa on erilaisia pienpuolueita, jotka olivat tänä vuonna tarkkailun kohteena. Ennen vaaleja uskottiin, ettei ennakkosuosikki Työväenpuolue voisi muodostaa enemmistöhallitusta toiveidensa mukaisesti pelkästään Keskustan ja sosialistinen vasemmistopuolueen kanssa, vaan heidän pitäisi pyytää mukaan Vihreä puolue tai äärivasemmistolainen Punainen puolue. Tämä olisi tietänyt todennäköisesti vaikeita kompromisseja puolueiden tavoitteiden suhteen. (Heikel 13.9.2021.) Työväenpuolueen johtama blokki sai kuitenkin 89 paikkaa, kun enemmistöön tarvitaan 85 paikkaa, eli Vihreitä tai Punaisia ei tarvita mukaan koalitioon (Mykkänen & Tyystjärvi 13.9.2021). Hallitusneuvottelut eivät silti todennäköisesti tule olemaan helpot, sillä Keskusta ja SV ovat keskenään eri mieltä esimerkiksi öljyntuotannosta ja veroista (Fouche & Solsvik 14.9.2021).
Tämän vuoden parlamenttivaaleissa esiin nousseita teemoja ovat olleet eriarvoisuus, koulut ja työpaikat. Koronan vaikutus näkyy: pienituloisten elämä on vaikeutunut yhteiskunnan sulkemisen vuoksi ja työllistyminen sekä työpaikkojen luominen ovat monen äänestäjien prioriteetteja. Myös lapsiperheköyhyys on kasvanut. Eriarvoistumisen vähentämiseksi on ehdotettu satsauksia peruskouluihin, julkisten palvelujen maksujen alentamista, verohelpotuksia matala- ja keskituloisille perheille ja veronkiristyksiä varakkaille. (Heikel 13.9.2021, Reuters 13.9.2021, Fouche & Solsvik 14.9.2021.)
Ehkä suurimmiksi teemoiksi ovat kuitenkin nousseet ilmasto ja Norjan öljyteollisuuden tulevaisuus (Hyttinen 13.9.2021). Ilmastokriisi on kaikkien huulilla, myös Norjassa, jossa siitä on puhuttu lähes jokaisessa vaalikeskustelussa. Norjassa on tehty jo ilmastonmuutosta torjuvia päätöksiä, kun esimerkiksi Norjan öljyrikkauksia hallinnoiva eläkerahasto luopui sijoituksista kivihiileen. Hallitus on myös asettanut tavoitteekseen hiilidioksidiveron kolminkertaistamisen vuoteen 2030 mennessä. (Heikel 12.9.2021.)
Alkukesästä kansainvälinen energiajärjestö IEA kuitenkin osoitti raportissaan, että Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteeseen pääsemiseksi täytyy öljyn ja kaasun etsintä lopettaa välittömästi. Tämä olisi iso asia, sillä elantonsa öljystä saa noin 200 tuhatta norjalaista. Elokuussa tehdyn mielipidetiedustelun mukaan 54 prosenttia norjalaisista haluaa jatkaa öljynetsintää, kun taas etsinnän lopettamisen kannalla on 36 prosenttia norjalaisista. Vaikka kaikki Norjan suurkäräjäpuolueet ovat sitoutuneet Pariisin ilmastosopimukseen, kaikki suuret puolueet, työväenpuolue, konservatiivipuolue ja keskustapuolue, haluavat jatkaa öljynetsintää. (Heikel 12.9.2021.)
Pienemmät puolueet ovat valinneet eri linjan. Vahvimman kannan on ottanut ympäristöpuolue Vihreät, joka on vaatinut öljynetsinnän välitöntä lopettamista ja tuotannon loppua vuoteen 2035 mennessä (Reuters 13.9.2021). Tämä on myös Vihreiden ehto hallitusyhteistyölle. Lisäksi sosialistinen työväenpuolue ja liberaalipuolue Venstre kannattavat öljyntuotannon lopettamista. Vaikka Støren mukaan Norjan tähänastiset ilmastotoimet eivät ole olleet riittäviä ja hän on vannonut edistävänsä reilua ilmastopolitiikkaa, on Vihreiden vaatimus on hänen mielstään liian kova. Hän ei halua vaarantaa työpaikkoja. Myöskään Stolberg ei halua luopua öljyntuotannosta Vihreiden esittämässä aikataulussa. (Hyttinen 13.9.2021.) Työllisyyshuoliin Vihreät on esittänyt, että öljystä elantonsa saaville maksettaisiin korvaus ja uudelleenkoulutus Norjan öljyrahaston varojen turvin (Heikel 12.9.2021).
Tulee olemaan mielenkiintoista nähdä, miten Norjan öljy- ja kaasuteollisuudelle käy. Pelissä on suuri määrä työpaikkoja, mutta paine öljynetsinnän lopettamiselle on myös kova. Vuonna 2016 ympäristöjärjestöt haastoivat Norjan valtion oikeuteen estääkseen uusien öljynporauslupien myöntämisen Barentsinmerelle (Klimasøksmål Arktis). Järjestöt argumentoivat, että öljy- ja kaasuteollisuus rikkoo perustuslakia, jonka pitäisi taata norjalaisille ja myös tuleville sukupolville oikeus terveelliseen ja turvalliseen ympäristöön. Järjestöt katsoivat, että toiminta rikkoo myös Euroopan ihmisoikeussopimusta. Norjan korkein oikeus kuitenkin antoi vuonna 2020 päätöksensä, ettei Norjan öljy- ja kaasuteollisuus riko maan perustuslakia eikä ihmisoikeussopimuksia. (Kokkonen 22.12.2020.) Tästä huolimatta ympäristöjärjestöt kokevat, että kolmen oikeusasteen läpikäyminen on merkki siitä, että asia on merkittävä. (Klimasøksmål Arktis). Viime aikoina myös muissa maissa on tehty vastaavanlaisia, valtioon kohdistuneita oikeuskanteita riittämättömien ilmastotoimien vuoksi.
| Suurkäräjille eli Norjan kansanedustuslaitokseen valitaan edustajat neljäksi vuodeksi suorissa listavaaleissa: äänestäjät antavat äänensä suoraan haluamalleen omaan vaalipiiriinsä kuuluvalle vaalilistalle. Norjan vaalisysteemi noudattaa suhteellista edustuksellisuutta, eli ehdokkaat asetetaan järjestykseen vertailulukujen perusteella. Suurkäräjille valitaan yhteensä 169 edustajaa 19 eri vaalipiiristä. (Government.no 2017.) 169 paikasta jaetaan 150 suoraan vaalipiireittäin, ja loput 19 paikkaa jaetaan tasoituspaikkoina, koska pienpuolueilla olisi muuten vaikeaa päästä parlamenttiin pienistä vaalipiireistä. (Heikel 13.9.2021.) |
Kuva: Lennart Perlenhem / norden.org