Hyppää sisältöön

Saamen kielten opetusta parannettava kunnissa!

Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto sekä Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto vaativat konkreettisia tekoja kielellisen tasa-arvon edistämiseksi. Suomessa puhutaan kolmea saamen kieltä: uhanalaista pohjoissaamea sekä erittäin uhanalaisia inarinsaamea ja koltansaamea. Tällä hetkellä saamelaisilla ei ole keskenään yhdenvertaisia mahdollisuuksia oman kielensä mukaiseen varhaiskasvatukseen ja perusopetukseen.

“Koulutoimi on kunnallisen päätöksenteon alaisuudessa, joten saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumiseen voi vaikuttaa parhaiten juuri kuntavaaleissa tänä keväänä. Vetoamme kuntavaaliehdokkaisiin, jotta he sitoutuisivat edistämään kielellistä tasa-arvoa oman kotikuntansa päätöksenteossa”, lausuvat Vihreiden nuorten puheenjohtajat Brigita Krasniqi ja Peppi Seppälä sekä PNN:n puheenjohtaja Maria Karjalainen.

Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa saamelaisia pyrittiin pitkään integroimaan yhteiskuntaan suoranaisen kulttuurisen assimilaation keinoin. Suomessa kunnilla on velvollisuus tarjota varhaiskasvatusta lapsen äidinkielellä, myös saamen kielillä. Kuitenkin mahdollisuus saamenkieliseen opetukseen vaihtelee rajusti eri kunnissa.

“Varhaiskasvatuksella ja perusopetuksella on keskeinen rooli kielen ylläpidossa ja elinvoimaisuudessa. Saamelaisen kotiseutualueen ulkopuolella asuu paljon saamelaisia nuoria monissa eri kunnissa, joissa tällä hetkellä ei järjestetä saamenkielistä opetusta. Väestötietojärjestelmän perusteella valtaosa saamelaisista lapsista ja nuorista asuvat Saamenmaan ulkopuolella, joten kuntien tulisi kiinnittää huomiota tutkimuksiin ja tilastoihin saamenkielisten palveluiden tarpeesta, ja suorittaa suositusten mukaisia toimenpiteitä tilanteen kohentamiseksi”, painottaa PNN:n puheenjohtaja Maria Karjalainen.

“On kyse perusoikeuksista, eli oikeudesta omaan kieleen ja kulttuuriin. Suomen perustuslain 17§:n mukaan saamelaisilla alkuperäiskansana on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Meillä on saamen kielilaki, jonka pitäisi taata saamen kielten asemaa, mutta silti kielioikeudet laahaavat perässä. Lisäksi YK:n kansalaisoikeuksia ja poliittisia oikeuksia koskevassa yleissopimuksessa velvoitetaan turvaamaan kielellisten vähemmistöjen oikeuden käyttää omaa kieltään, ja alkuperäiskansojen oikeuksien julistus vaatii valtioilta tehokkaita toimia kielellisten oikeuksien toteuttamiseksi”, toteaa Vihreiden nuorten puheenjohtaja Brigita Krasniqi.

”Saamen kielten opiskelu on mahdollistettava jokaisessa kunnassa vähintään etäopetuksella. Kielenopetusta tulee tarjota jo varhaiskasvatuksesta lähtien, ja sen lisäksi on panostettava saamenkielisten opetusmateriaaleihin ja pätevien kieltenopettajien kouluttamiseen. Suomi on jo tarpeeksi pitkään hävittänyt saamen kieliä, ja nyt on aika panostaa niiden elinvoimaisuuteen ja taata saamelaisille lapsille ja nuorille yhdenvertaiset mahdollisuudet kieltenopiskeluun”, vaatii vihreiden nuorten puheenjohtaja Peppi Seppälä.

“Lisäksi saamelaisen kulttuurin ja historian opetus näkyy Suomen opetussuunnitelmassa tällä hetkellä hyvin heikosti, mikä Euroopan rasismin ja suvaitsemattomuuden vastainen komission (ECRI) raportin mukaan on merkittävä tekijä saamelaisiin kohdistuvassa rasismissa ja syrjinnässä. Suomen tulee seurata Norjan esimerkkiä ja lisätä saamelaisen kulttuurin ja historian osuutta kansallisessa opetussuunnitelmassaan”,  päättävät puheenjohtajat.

Jaa somessa:

Luitko jo nämä?