Pohjola-Nordenin Nuorisoliitolla on tällä hetkellä 27 jäsenjärjestöä. PNN:n kautta jäsenjärjestöt pystyvät tarjoamaan jäsenistöllensä pohjoismaisia koulutus-, ura- ja kulttuuritapahtumia ja oppimaan enemmän pohjoismaisesta yhteistyöstä ja edunvalvonnasta.
Odotamme kaikkien jäsenjärjestöjemme jakavan samat arvot avoimuudesta, kestävyydestä ja pohjoismaisuudesta. Lue alta, miten osa jäsenjärjestöistämme vastaa seuraavaan kahteen kysymykseen: Mikä on teidän mielestänne kiinnostavinta Pohjoismaissa? sekä Mikä on visionne aiheesta ”Pohjoismaat vuonna 2030”? Mukana ovat Eurooppanuoret, Finlands Svenska Folkdansring, Kokoomuksen Nuorten Liitto, Sosialidemokraattiset Nuoret, Suomen opiskelijakuntien liitto ry, Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto, Svensk Ungdom, Suomen Ylioppilaskuntien Liitto, Vasemmistonuoret ja Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry. Järjestöt ovat aakkosjärjestyksessä.
Eurooppanuoret, pääsihteeri Kristian Kyllönen:
”Pohjoismailla on paitsi pitkä yhteinen historia, myös samankaltaiseen arvopohjaan nojaava yhteiskuntarakenne. Pohjoismaissa arvostetaan hyvinvointia, ympäristöä, yhdenvertaisuutta, vapautta ja demokratiaa. Se luo Pohjoismaiselle yhteistyölle erinomaiset puitteet myös yleiseurooppalaisessa viitekehyksessä.
Pohjoismaiden tiivis yhteistyö ja vahva osaaminen tarjovat mahdollisuuden vaikuttaa Euroopan ja koko maailman kehitykseen tavalla, johon Suomi ei yksin koskaan pystyisi. Myös Eurooppanuoret järjestönä on löytänyt pohjoismaisista sisarjärjestöistään yhteistyökumppaneita, joita ilman Eurooppa-tason vaikuttamisemme ei olisi nykyisellä tasolla.”
”Eurooppanuorten visiossa vuonna 2030 eurooppalainen yhteistyö on syventynyt, ja Pohjoismaat ovat kilpailukykyinen, hyvinvoiva ja kestäville arvoille rakentuva osa eurooppalaista yhteisöä. Ihmisten liikkuminen ja kaupankäynti yli rajojen on yhteisen valuutan sekä vahvojen Euroopan laajuisten sosiaalisten oikeuksien myötä aiempaa sujuvampaa.”
Finlands Svenska Folkdansring, orförande Katarina Westerholm:
”Mest intressant ur folkdansens perspektiv är nog likheterna och ändå olikheterna. I varje land finns det melodier som är samma men danserna som dansas till kan vara totalt olika. Endast Färöarna skiljer sig eftersom de dansar sina kväden, sjunger och går i formationer men alltid med samma steg. Islänningarna har mycket sångdanser såsom norrmännen medan norrmän, danskar svenskar och finnar samt finlandssvenskar har danser av mer varierande karaktär. Oberoende så förenar dansen och musiken oss och det känns bra att träffas och dansa tillsammans.”
”’Nordiska länder året 2030’ satsar med gemensamma krafter på att integrera invandrare, tar hänsyn till alla minoriteter, satsar på det arktiska och har ett srörre utbyte kulturellt, marknadspolistiskt , industriellt och socialt.”
Kokoomuksen Nuorten Liitto, puheenjohtaja Daniel Sazonov:
”Pohjoismaissa vallitsee poikkeuksellisen vahva ’kaveria ei jätetä’ -mentaliteetti. Vaikka Pohjoismaat ovat vahvasti osa globaalia yhteisöä ja niin kuuluu ollakin, on meihin kenties sijaintimme ja historiamme myötä iskostunut aivan erityisellä tavalla se, että lähimmäisestä kuuluu kantaa vastuuta. Siinä missä montaa muuta maata yhdistää melko tiukatkin sosiaaliset normit ja hierarkiat, on pohjoismainen toimintakulttuuri varsin suora ja mutkaton.”
”Pohjoismaat tekevät kiinteästi yhteistyötä myös vuonna 2030 ja ovat osaltaan edistämässä vapauden, edistyksen ja kansainvälisen yhteistyön arvoja. Pohjoismaat ovat osa länttä ja puolustavat tiukasti demokratiaa ja ihmisten perusoikeuksia. Pohjoismaat ovat jäseninä kaikissa sellaisissa kansainvälisissä yhteistyöjärjestöissä, joiden arvot ja tarkoitusperä vastaavat länsimaisia ja demokraattisia arvoja.”
Sosialidemokraattiset Nuoret, puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi:
”Pohjoismaissa kiinnostavinta on toimiva hyvinvointivaltio ja mahdollisuus olla huolestuttavien trendien keskelläkin liberaalin demokratian puolustaja. Barack Obama tiivisti tämän osuvasti toukokuussa. ’The Nordic countries are a model of cooperation and they consistently punch above their weight in meeting the challenges of our time. They have been extraordinarily important for us in shaping and maintaining an international order that is rule-based, that is fair, that is just.'”
”Vaikka globalisaatio on vastatuulessa niin uskon, että Pohjoismaat voivat kehittyä yhä. Visiossani vuonna 2030 Pohjoismaat ovat syventäneet integraatiota yhä edelleen ulko-, puolustus- ja talouspolitiikan saralla, ja Pohjoismaat on vahva vaikuttaja ja kasvava talous. Pohjoismaiden sisällä yhteistyö on tiivistä, kaupankäynti jatkuvaa, liikkuvuus vapaata, rajaesteitä on purettu ja on otettu käyttöön yhteinen pohjoismainen passi muun muassa työnteon ja palveluiden saamisen helpottamiseksi. Pohjoismaat edistävät tehokkaasti rauhaa ja helpottavat kansalaistensa elämää.”
Suomen opiskelijakuntien liitto ry (Samok), puheenjohtaja Jemi Heinilä:
”Opiskelijajärjestötoiminnan kannalta on kiinnostavinta ja meille hyödyllisintä yhteistyön näkökulmasta on ollut se, kuinka samankaltaisia Pohjoismaiset yhteiskunnat ovat. Panostus koulutukseen, mahdollisuuksien tasa-arvoon ja sosiaaliseen liikkuvuuteen ovat pohjoismaisen yhteiskunnan peruspilareita. Samankaltaiset poliittiset järjestelmät ja toisilta oppiminen luo myös opiskelijajärjestöille mielekkään toiminta- ja oppimisympäristön.
Vahva oikeusvaltio (vaikkakaan ei yhdenvertaisuuteen PS huom.) ja toisaalta vahva pohjoismainen brändi yhteiskunnista, joissa on enemmän tai vähemmän onnistuttu yhdistämään taloudellinen hyvinvointi ja tasa-arvoon pyrkivä yhteiskunta ovat asioita, jotka ovat nostaneet Pohjoismaat eri kartoituksissa kärkikahinoihin. Pohjoismaiden yhteistyön kannalta on merkittävää, että voimme tukeutua tässä myös toisiimme puolustaessaemme näitä arvoja oman toimintamme kautta. Pohjoismainen yhteistyö opiskelijaliittojen yhteistyönä ulottuu aina vuoteen 1946, jolloin Pohjoismaiden opiskelijaliittojen puheenjohtajat tapasivat keskustelemaan yhteisistä haasteista Tanskan Aarhusiin. Tästä tapaamisesta käynnistyi ns. NOM-yhteistyö, jonka 70-vuotisjuhlaa juhlimme Helsingissä tämän vuoden marraskuussa. NOM-liitot ovat olleen olennaisessa asemassa myös muun muassa NordPlus-ohjelmaa suunniteltaessa.”
”Vuonna 2030 Eurooppa ja erityisesti yksi Euroopan perusperiaatteista, vapaa liikkuvuus Euroopassa painii Brexitin ja muiden irtiottojen paineessa. Olisi hienoa nähdä, että Pohjoismaat samaan aikaan omalla esimerkillään puolustaisivat avointa yhteiskuntaa, yhteistyön ja maiden välisen liikkuvuuden merkitystä yhtenäisen Pohjolan rakentajina ja menestystekijänä.”
Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto, hallituksen jäsenet Sanna Åman & Kalle Liuski, KV-sektori:
”Vaikka Pohjoismaat ovat kovin samanlaisia monelta osin, ovat koulutusjärjestelmämme silti yllättävän erilaisia. Erityisesti opettajankoulutus näyttäytyy omassa valossa jokaisessa Pohjoismaassa, ja niin opettajankoulutuksella kuin opettajaksi opiskelevilla on huima statusero Pohjoismaiden sisällä. Suomessa opettajan ammattia ja opettajankoulutusta pidetään arvossa ja hakijoita koulutukseen on runsaasti, kun taas esimerkiksi Ruotsissa tilanne on lähes päinvastainen. Siellä ihmetystä herättää menestyvän oppilaan hakeminen opettajankoulutukseen, sillä opettajan ammattia pidetään heikkona ja huonopalkkaisena.”
”Pohjoismaat tulevat vuonna 2030 tekemään entistä tiiviimpää yhteistyötä, toimimaan vieläkin paremmin toistensa tukena ja puhaltamaan yhteen hiileen kaikkia koskettavien koulutuspoliittisten tavoitteiden osalta. Vuonna 2030 jokaisessa Pohjoismaassa koulutusjärjestelmä, opettajankoulutus ja opettajan ammatin arvostus ovat maailman kärkiluokkaa!”
Svensk Ungdom, ordförande Ida Schauman:
”Det intressanta med Norden är hur man som små länder långt borta i norr både har lyckats skapa ekonomisk tillväxt men också en samhällsmodell som skapat den högsta graden av välfärd i världen. Det är något vi ska fortsätta göra och också utveckla vidare. Vi anser även att det nordiska samarbetet är en stor möjlighet att såväl lära oss av varandra lokalt och att driva för oss viktiga frågor globalt.”
”År 2030 är Norden fortfarande en föregångare och symbol för välstånd, jämlikhet, teknologisk utveckling och internationellt samarbete. Eftersom Norden har infört nordiskt medborgarskap har det blivit lika lätt att leva och bo inom hela Norden som det idag är i det egna hemlandet. År 2030 är Norden en starkare spelare inom internationell politik där man driver frågor som betonar mänskliga rättigheter, globalt ansvar, frihandel och hållbar utveckling.”
Suomen Ylioppilaskuntien Liitto, kansainvälisten asioiden sihteeri Fatim Diarra:
”Pohjoismaiden vahvuuksia ovat hyvinvointivaltio, laadukas koulutus, puhdas luonto ja yhdenvertaisuus. SYL toimii kaikkien muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden opiskelijaliikkeiden kanssa yhdessä NOM-nimisessä verkostossa jossa työskentelemme yhdessä. SYL:lle muut pohjoismaat ovat ennen kaikkea kumppaneita, kohtaamme usein samankaltaisia haasteita ja meillä on samankaltaisia tavoitteita.”
”Vuonna 2030 meillä on vahva yhtäläinen alue, jossa liikkuvuuden rajat on purettu ja joka työskentelee yhdessä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Se toimii lippulaivana ilmastonmuutoksen torjumiselle, tasa-arvolle, globaalille vastuulle ja osoittaa, että vahva pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli on edelleen toimiva ratkaisu hyvinvoinnin edistämiseen.”
Vasemmistonuoret, puheenjohtaja Anni Ahlakorpi:
”Tiivistettynä Pohjoismaissa kiinnostavinta on monikulttuurinen yhtenäisyys. Pohjola on aina ollut monipuolinen ja monikulttuurinen alue, mutta silti olemme varsin yhtenäisiä ja meillä on samanlaisia arvoja ja hyvin samanlaiset yhteiskunnat.”
”Kaikki Pohjoismaat ovat vuonna 2030 demokraattisia tasavaltoja, ja saamelaisten itsemääräämistä on kehitetty yli valtiorajojen. Käytössä on pohjoismainen kansalaisuus kansallisen kansalaisuuden rinnalla, jolloin vapaa liikkuvuus toteutuu koko Pohjolan alueella.”
Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto (ViNO) ry, puheenjohtaja Saara Ilvessalo:
”Pohjoismaisen yhteistyön kehitys ja nuorten mahdollisuudet osallistua siihen ovat meille tärkeitä asioita. Pohjoismaat on meille luonnollinen yhteistyön foorumi läheisen kulttuurin, sijainnin ja hyvinvointivaltioidenkin takia. Tervehdimme lämpimästi Pohjoismaiden tiiviimpää yhteistyötä ja integraatiota. Paitsi paljon keskusteluissa ollut puolustusyhteistyö, meistä mielenkiintoinen ajatus on myös integraatio sosiaali- ja terveyspolitiikassa. Pohjoismaat ovat myös avainasemassa Arktiksen suojelussa.
Meille tärkeää on myös vapaa liikkuvuus, mikä ei tällä hetkellä toteudu esimerkiksi Tanskan ja Ruotsin välillä olevien passitarkastuksien vuoksi. Muutkin rajaesteet hankaloittavat esimerkiksi muuttamista muihin Pohjoismaihin töihin. Tästä hyvä esimerkki ovat ongelmat sosiaaliturvatunnuksien kanssa. Vapaa liikkuvuus liittyy läheisesti myös koulutuspolitiikkaan ja esimerkiksi yhteispohjoismaisiin korkeakouluohjelmiin.”
”Vuonna 2030 toivomme Euroopan laajuisen integraation syventyneen, sillä rajat ylittävät ongelmat vaativat yhä enemmän rajat ylittäviä ratkaisuja. Erityisesti Pohjoismaiden yhteistyö on samaan aikaan lähentynyt huomattavasti edellä antamieni kommenttien mukaisesti. Vuonna 2030 Pohjoismaat ovat vahvoja toimijoita kehitysyhteistyön, rauhantyön, diplomatian ja ihmisoikeuksien aloilla, heikoimmista pidetään huolta ja väestöt ovat laadukkaasti koulutettuja. Vapaa liikkuvuus toimii ja tuemme toinen toistamme.”
Teksti: Anni Savolainen
Kuva: New Old Stock: Filming a television program at Frenckell’s studio in Tampere, 1.2.1965Pohjola-Nordenin Nuorisoliitolla on tällä hetkellä 27 jäsenjärjestöä. PNN:n kautta jäsenjärjestöt pystyvät tarjoamaan jäsenistöllensä pohjoismaisia koulutus-, ura- ja kulttuuritapahtumia ja oppimaan enemmän pohjoismaisesta yhteistyöstä ja edunvalvonnasta.
Odotamme kaikkien jäsenjärjestöjemme jakavan samat arvot avoimuudesta, kestävyydestä ja pohjoismaisuudesta. Lue alta, miten osa jäsenjärjestöistämme vastaa seuraavaan kahteen kysymykseen: Mikä on teidän mielestänne kiinnostavinta Pohjoismaissa? sekä Mikä on visionne aiheesta ”Pohjoismaat vuonna 2030”? Mukana ovat Eurooppanuoret, Finlands Svenska Folkdansring, Kokoomuksen Nuorten Liitto, Sosialidemokraattiset Nuoret, Suomen opiskelijakuntien liitto ry, Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto, Svensk Ungdom, Suomen Ylioppilaskuntien Liitto, Vasemmistonuoret ja Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry. Järjestöt ovat aakkosjärjestyksessä.
Eurooppanuoret, pääsihteeri Kristian Kyllönen:
”Pohjoismailla on paitsi pitkä yhteinen historia, myös samankaltaiseen arvopohjaan nojaava yhteiskuntarakenne. Pohjoismaissa arvostetaan hyvinvointia, ympäristöä, yhdenvertaisuutta, vapautta ja demokratiaa. Se luo Pohjoismaiselle yhteistyölle erinomaiset puitteet myös yleiseurooppalaisessa viitekehyksessä.
Pohjoismaiden tiivis yhteistyö ja vahva osaaminen tarjovat mahdollisuuden vaikuttaa Euroopan ja koko maailman kehitykseen tavalla, johon Suomi ei yksin koskaan pystyisi. Myös Eurooppanuoret järjestönä on löytänyt pohjoismaisista sisarjärjestöistään yhteistyökumppaneita, joita ilman Eurooppa-tason vaikuttamisemme ei olisi nykyisellä tasolla.”
”Eurooppanuorten visiossa vuonna 2030 eurooppalainen yhteistyö on syventynyt, ja Pohjoismaat ovat kilpailukykyinen, hyvinvoiva ja kestäville arvoille rakentuva osa eurooppalaista yhteisöä. Ihmisten liikkuminen ja kaupankäynti yli rajojen on yhteisen valuutan sekä vahvojen Euroopan laajuisten sosiaalisten oikeuksien myötä aiempaa sujuvampaa.”
Finlands Svenska Folkdansring, orförande Katarina Westerholm:
”Mest intressant ur folkdansens perspektiv är nog likheterna och ändå olikheterna. I varje land finns det melodier som är samma men danserna som dansas till kan vara totalt olika. Endast Färöarna skiljer sig eftersom de dansar sina kväden, sjunger och går i formationer men alltid med samma steg. Islänningarna har mycket sångdanser såsom norrmännen medan norrmän, danskar svenskar och finnar samt finlandssvenskar har danser av mer varierande karaktär. Oberoende så förenar dansen och musiken oss och det känns bra att träffas och dansa tillsammans.”
”’Nordiska länder året 2030’ satsar med gemensamma krafter på att integrera invandrare, tar hänsyn till alla minoriteter, satsar på det arktiska och har ett srörre utbyte kulturellt, marknadspolistiskt , industriellt och socialt.”
Kokoomuksen Nuorten Liitto, puheenjohtaja Daniel Sazonov:
”Pohjoismaissa vallitsee poikkeuksellisen vahva ’kaveria ei jätetä’ -mentaliteetti. Vaikka Pohjoismaat ovat vahvasti osa globaalia yhteisöä ja niin kuuluu ollakin, on meihin kenties sijaintimme ja historiamme myötä iskostunut aivan erityisellä tavalla se, että lähimmäisestä kuuluu kantaa vastuuta. Siinä missä montaa muuta maata yhdistää melko tiukatkin sosiaaliset normit ja hierarkiat, on pohjoismainen toimintakulttuuri varsin suora ja mutkaton.”
”Pohjoismaat tekevät kiinteästi yhteistyötä myös vuonna 2030 ja ovat osaltaan edistämässä vapauden, edistyksen ja kansainvälisen yhteistyön arvoja. Pohjoismaat ovat osa länttä ja puolustavat tiukasti demokratiaa ja ihmisten perusoikeuksia. Pohjoismaat ovat jäseninä kaikissa sellaisissa kansainvälisissä yhteistyöjärjestöissä, joiden arvot ja tarkoitusperä vastaavat länsimaisia ja demokraattisia arvoja.”
Sosialidemokraattiset Nuoret, puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi:
”Pohjoismaissa kiinnostavinta on toimiva hyvinvointivaltio ja mahdollisuus olla huolestuttavien trendien keskelläkin liberaalin demokratian puolustaja. Barack Obama tiivisti tämän osuvasti toukokuussa. ’The Nordic countries are a model of cooperation and they consistently punch above their weight in meeting the challenges of our time. They have been extraordinarily important for us in shaping and maintaining an international order that is rule-based, that is fair, that is just.'”
”Vaikka globalisaatio on vastatuulessa niin uskon, että Pohjoismaat voivat kehittyä yhä. Visiossani vuonna 2030 Pohjoismaat ovat syventäneet integraatiota yhä edelleen ulko-, puolustus- ja talouspolitiikan saralla, ja Pohjoismaat on vahva vaikuttaja ja kasvava talous. Pohjoismaiden sisällä yhteistyö on tiivistä, kaupankäynti jatkuvaa, liikkuvuus vapaata, rajaesteitä on purettu ja on otettu käyttöön yhteinen pohjoismainen passi muun muassa työnteon ja palveluiden saamisen helpottamiseksi. Pohjoismaat edistävät tehokkaasti rauhaa ja helpottavat kansalaistensa elämää.”
Suomen opiskelijakuntien liitto ry (Samok), puheenjohtaja Jemi Heinilä:
”Opiskelijajärjestötoiminnan kannalta on kiinnostavinta ja meille hyödyllisintä yhteistyön näkökulmasta on ollut se, kuinka samankaltaisia Pohjoismaiset yhteiskunnat ovat. Panostus koulutukseen, mahdollisuuksien tasa-arvoon ja sosiaaliseen liikkuvuuteen ovat pohjoismaisen yhteiskunnan peruspilareita. Samankaltaiset poliittiset järjestelmät ja toisilta oppiminen luo myös opiskelijajärjestöille mielekkään toiminta- ja oppimisympäristön.
Vahva oikeusvaltio (vaikkakaan ei yhdenvertaisuuteen PS huom.) ja toisaalta vahva pohjoismainen brändi yhteiskunnista, joissa on enemmän tai vähemmän onnistuttu yhdistämään taloudellinen hyvinvointi ja tasa-arvoon pyrkivä yhteiskunta ovat asioita, jotka ovat nostaneet Pohjoismaat eri kartoituksissa kärkikahinoihin. Pohjoismaiden yhteistyön kannalta on merkittävää, että voimme tukeutua tässä myös toisiimme puolustaessaemme näitä arvoja oman toimintamme kautta. Pohjoismainen yhteistyö opiskelijaliittojen yhteistyönä ulottuu aina vuoteen 1946, jolloin Pohjoismaiden opiskelijaliittojen puheenjohtajat tapasivat keskustelemaan yhteisistä haasteista Tanskan Aarhusiin. Tästä tapaamisesta käynnistyi ns. NOM-yhteistyö, jonka 70-vuotisjuhlaa juhlimme Helsingissä tämän vuoden marraskuussa. NOM-liitot ovat olleen olennaisessa asemassa myös muun muassa NordPlus-ohjelmaa suunniteltaessa.”
”Vuonna 2030 Eurooppa ja erityisesti yksi Euroopan perusperiaatteista, vapaa liikkuvuus Euroopassa painii Brexitin ja muiden irtiottojen paineessa. Olisi hienoa nähdä, että Pohjoismaat samaan aikaan omalla esimerkillään puolustaisivat avointa yhteiskuntaa, yhteistyön ja maiden välisen liikkuvuuden merkitystä yhtenäisen Pohjolan rakentajina ja menestystekijänä.”
Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto, hallituksen jäsenet Sanna Åman & Kalle Liuski, KV-sektori:
”Vaikka Pohjoismaat ovat kovin samanlaisia monelta osin, ovat koulutusjärjestelmämme silti yllättävän erilaisia. Erityisesti opettajankoulutus näyttäytyy omassa valossa jokaisessa Pohjoismaassa, ja niin opettajankoulutuksella kuin opettajaksi opiskelevilla on huima statusero Pohjoismaiden sisällä. Suomessa opettajan ammattia ja opettajankoulutusta pidetään arvossa ja hakijoita koulutukseen on runsaasti, kun taas esimerkiksi Ruotsissa tilanne on lähes päinvastainen. Siellä ihmetystä herättää menestyvän oppilaan hakeminen opettajankoulutukseen, sillä opettajan ammattia pidetään heikkona ja huonopalkkaisena.”
”Pohjoismaat tulevat vuonna 2030 tekemään entistä tiiviimpää yhteistyötä, toimimaan vieläkin paremmin toistensa tukena ja puhaltamaan yhteen hiileen kaikkia koskettavien koulutuspoliittisten tavoitteiden osalta. Vuonna 2030 jokaisessa Pohjoismaassa koulutusjärjestelmä, opettajankoulutus ja opettajan ammatin arvostus ovat maailman kärkiluokkaa!”
Svensk Ungdom, ordförande Ida Schauman:
”Det intressanta med Norden är hur man som små länder långt borta i norr både har lyckats skapa ekonomisk tillväxt men också en samhällsmodell som skapat den högsta graden av välfärd i världen. Det är något vi ska fortsätta göra och också utveckla vidare. Vi anser även att det nordiska samarbetet är en stor möjlighet att såväl lära oss av varandra lokalt och att driva för oss viktiga frågor globalt.”
”År 2030 är Norden fortfarande en föregångare och symbol för välstånd, jämlikhet, teknologisk utveckling och internationellt samarbete. Eftersom Norden har infört nordiskt medborgarskap har det blivit lika lätt att leva och bo inom hela Norden som det idag är i det egna hemlandet. År 2030 är Norden en starkare spelare inom internationell politik där man driver frågor som betonar mänskliga rättigheter, globalt ansvar, frihandel och hållbar utveckling.”
Suomen Ylioppilaskuntien Liitto, kansainvälisten asioiden sihteeri Fatim Diarra:
”Pohjoismaiden vahvuuksia ovat hyvinvointivaltio, laadukas koulutus, puhdas luonto ja yhdenvertaisuus. SYL toimii kaikkien muiden Pohjoismaiden ja Baltian maiden opiskelijaliikkeiden kanssa yhdessä NOM-nimisessä verkostossa jossa työskentelemme yhdessä. SYL:lle muut pohjoismaat ovat ennen kaikkea kumppaneita, kohtaamme usein samankaltaisia haasteita ja meillä on samankaltaisia tavoitteita.”
”Vuonna 2030 meillä on vahva yhtäläinen alue, jossa liikkuvuuden rajat on purettu ja joka työskentelee yhdessä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden puolesta. Se toimii lippulaivana ilmastonmuutoksen torjumiselle, tasa-arvolle, globaalille vastuulle ja osoittaa, että vahva pohjoismainen hyvinvointivaltiomalli on edelleen toimiva ratkaisu hyvinvoinnin edistämiseen.”
Vasemmistonuoret, puheenjohtaja Anni Ahlakorpi:
”Tiivistettynä Pohjoismaissa kiinnostavinta on monikulttuurinen yhtenäisyys. Pohjola on aina ollut monipuolinen ja monikulttuurinen alue, mutta silti olemme varsin yhtenäisiä ja meillä on samanlaisia arvoja ja hyvin samanlaiset yhteiskunnat.”
”Kaikki Pohjoismaat ovat vuonna 2030 demokraattisia tasavaltoja, ja saamelaisten itsemääräämistä on kehitetty yli valtiorajojen. Käytössä on pohjoismainen kansalaisuus kansallisen kansalaisuuden rinnalla, jolloin vapaa liikkuvuus toteutuu koko Pohjolan alueella.”
Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto (ViNO) ry, puheenjohtaja Saara Ilvessalo:
”Pohjoismaisen yhteistyön kehitys ja nuorten mahdollisuudet osallistua siihen ovat meille tärkeitä asioita. Pohjoismaat on meille luonnollinen yhteistyön foorumi läheisen kulttuurin, sijainnin ja hyvinvointivaltioidenkin takia. Tervehdimme lämpimästi Pohjoismaiden tiiviimpää yhteistyötä ja integraatiota. Paitsi paljon keskusteluissa ollut puolustusyhteistyö, meistä mielenkiintoinen ajatus on myös integraatio sosiaali- ja terveyspolitiikassa. Pohjoismaat ovat myös avainasemassa Arktiksen suojelussa.
Meille tärkeää on myös vapaa liikkuvuus, mikä ei tällä hetkellä toteudu esimerkiksi Tanskan ja Ruotsin välillä olevien passitarkastuksien vuoksi. Muutkin rajaesteet hankaloittavat esimerkiksi muuttamista muihin Pohjoismaihin töihin. Tästä hyvä esimerkki ovat ongelmat sosiaaliturvatunnuksien kanssa. Vapaa liikkuvuus liittyy läheisesti myös koulutuspolitiikkaan ja esimerkiksi yhteispohjoismaisiin korkeakouluohjelmiin.”
”Vuonna 2030 toivomme Euroopan laajuisen integraation syventyneen, sillä rajat ylittävät ongelmat vaativat yhä enemmän rajat ylittäviä ratkaisuja. Erityisesti Pohjoismaiden yhteistyö on samaan aikaan lähentynyt huomattavasti edellä antamieni kommenttien mukaisesti. Vuonna 2030 Pohjoismaat ovat vahvoja toimijoita kehitysyhteistyön, rauhantyön, diplomatian ja ihmisoikeuksien aloilla, heikoimmista pidetään huolta ja väestöt ovat laadukkaasti koulutettuja. Vapaa liikkuvuus toimii ja tuemme toinen toistamme.”
Teksti: Anni Savolainen
Kuva: New Old Stock: Filming a television program at Frenckell’s studio in Tampere, 1.2.1965