Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto keräsi tämän vuoden elo- ja syyskuussa nuorten kokemuksia erilaisista rajaesteistä. Kysely keräsi paljon vastauksia opiskelijoilta, työn perässä muuttaneilta ja henkilöiltä, joilla on erityistarpeita.
Jos nuoret kokevat muuttamisen Pohjoismaasta toiseen erinäisten rajaesteiden takia vaikeaksi, rajaesteet ovat suuri uhka pohjoismaisen yhteistyön uskottavuudelle tulevaisuuden sukupolvien näkökulmasta. Nordplus–vaihto-ohjelman hakijamäärät ovat laskeneet viime vuosina ja opiskelu toisessa Pohjoismaassa on vähentynyt nuorten suunnatessa opiskelemaan muualle Euroopan unionissa.
Pohjoismaisen yhteistyön tulee toimia jokaisen ihmisen arjessa, eikä pelkkänä korulauseena juhlapuheissa! Tästä syystä Nuorisoliitto nostaa esille nuorten kokemia rajaesteitä kampanjanjassaan.
Millaisia rajaesteitä nuoret ovat kokeneet Pohjolassa?
1 Viranomaisten tiedonpuute
Pohjoismaiden välillä muuttavalla on usein oikeutettu henkinen pelko siitä, että hän tekee jotain väärin. Viranomaisella ei ole virkavastuuta, vaikka hän antaisi asiakkaalle väärää tietoa siitä, miten viranomaismenettely tulisi hoitaa hallinnollisesti muuttokohteessa. Ei siinäkään tapauksessa, jos muuttaja tämän tiedon seurauksena tekisi hakemuksen, joka johtaisi etuuden eväämiseen.
Näin voi käydä esimerkiksi silloin, jos viranomainen neuvoo hakijaa tekemään virheellisesti muuttoilmoituksen toiseen maahan, minkä johdosta asiakas ei olekaan enää oikeutettu johonkin etuuteen, johon hän olisi ollut oikeutettu lähtömaassaan.
PNN suosittelee, että paikallisia viranomaisia tulisi kouluttaa paremmin rajat ylittävissä tilanteissa. Jokaisen maan viranomaistahoihin tulisi perustaa Pohjoismaiden välisen liikkuvuuden keskus, jolla olisi tarvittava asiantuntemus neuvoa henkilöitä rajat ylittävissä tapauksissa. Näin muuttaja saisi heille kuuluvan oikean tiedon ja byrokratian aiheuttamat ongelmat vähenisivät.
“Olen suomalainen tutkija norjalaisessa yliopistossa. Rahoitukseni tulee Suomesta, mutta Norjan verottaja verottaa tutkija-apurahaani normaalitulona, ja se on johtanut elintasoni romahtamiseen kalliissa maassa. Suomessa apurahoja ei veroteta.”
2 Pitkät käsittelyajat ja virheellinen tieto
Pohjoismaiden välisen liikkuvuuden kannalta asioiden nopea käsittely viranomaistahoissa on erittäin tärkeää, jotta arkielämä jatkuisi saumattomasti muutosta huolimatta. Vanhentuneet viranomaiskäytännöt voivat itsessään olla hidasteena asioiden käsittelylle. Esimerkiksi tietoja saatetaan edelleen lähettää perinteisellä postilla viranomaisten välillä, koska käytössä ei ole salattuja sähköisiä yhteyksiä.
PNN suosittelee, että viranomaiskäytäntöjen uudistamiseen asetettaisiin enemmän poliittista painetta. Samalla viranomaisten tulisi päivittää järjestelmänsä vastaamaan henkilötietojen lähettämistä koskevia turvallisuusstandardeja. PNN suosittelee myös yhteispohjoismaisen e-tunnuksen nopeutettua käyttöönottoa käsittelyaikojen lyhentämiseksi.
“Muuttaessani Suomesta Norjaan sain ristiriitaista tietoa pankkitunnusten merkityksestä työvoimatoimistoon Norjan ja Suomen viranomaisilta. Sen johdosta en kuulunut minkään maan sosiaaliturvaan kuukauden aikana. Tämän lisäksi menetin työttömyysetuuteni kummastakin maasta.”
3 Tulkkauspalvelujen puute ja vammaisten ihmisten oikeudet
Kaikki Pohjoismaat ovat allekirjoittaneet ja ratifioineet YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen. Tästä huolimatta vammaisten liikkuvuutta vaikeuttavat heidän tarvitsemiensa erityispalveluiden siirrettävyys Pohjoismaiden välillä. Tämä aiheuttaa konkreettisen uuden rajaesteen tietylle ihmisryhmälle.
Työtä asian ratkaisemiseksi tehdään ja Pohjoismaiden ministerineuvosto on julkaissut Vammaisalan pohjoismaisen yhteistyön toimenpideohjelman 2018-2022. Tästä huolimatta vammaiset ihmiset kohtaavat erityisiä rajaesteitä.
PNN vaatii, että vammaisten ihmisten erityiset rajaesteet listataan Rajaesteneuvoston listalle. PNN:n mukaan vapaa liikkuvuus on perusoikeus, joka on toteutettava yhdenvertaisesti kaikille Pohjolan asukkaille.
“Asun ja opiskelen Tanskassa, ja olen kuulovammainen. Kuulun Suomen sosiaaliturvan piiriin, jotta olen oikeutettu tulkkauspalveluun. Jos työskentelisin Tanskassa, oikeuteni saada Suomen sosiaaliturvaa ja siten myös tulkkauspalvelua loppuisivat heti. Se, etten saa tehdä töitä Tanskassa, asettaa minut taloudellisesti vaikeaan tilanteeseen.”
4 Ammattipätevyyksien tunnustamisen riittämättömyys
Rajaesteneuvosto on työskennellyt asian parissa jo vuosia ilman merkittäviä tuloksia. Ammattipätevyyksien tunnustaminen Pohjoismaiden välillä on kynnyskysymys ja vaikuttaa monilla aloilla.
Esimerkiksi, toisessa Pohjoismaassa voi opiskella tutkinnon, joka oikeuttaa toimimaan ammatissa vain opiskelumaassa. Vastaavaa tutkintoa ei saata olla ollenkaan olemassa toisessa Pohjoismaassa.
PNN vaatii, että ammattipätevyyksien tunnustaminen taattaisiin Pohjoismaiden välillä koulutussisältöjen eroavaisuuksista huolimatta.
“Koulutukseni ei oikeuttanut sitä vastaavaan työhön Suomessa. Tutkintojen vastaavuus tuntuu tökkivän toden teolla Pohjoismaiden välillä, vaikka siitä jalon kuuloisesti julistetaan.”
Lisätiedot:
Veera Hellman
puheenjohtaja
veera.hellman@pohjola-norden.fi
p. 050 385 8229
Lena Höglund
pääsihteeri
lena.hoglund@pohjola-norden.fi
p. 044 733 5781
Kuva: norden.org