Puolueissa kuhisee ja ehdokashankinta käy kuumana, kun ehdokaslistojen jättöpäivä lähestyy. Olen itse seurannut kuntavaalien valmistelua hyvinkin läheltä työni puolesta Helsingissä. Täällä on puhuttanut eniten pormestarivaali, joka tekee näistä kuntavaaleista historialliset: pormestari on ensimmäinen lajiansa Helsingissä. Jos mitään yllättävää ei ilmaannu, valitaan pormestariksi ehdokas siitä puolueesta, joka on kerännyt suurimman potin ääniä kuntavaaleissa.
Se Helsingistä. Monia mietityttää, mitä kuntiin jää sote-uudistuksen jälkeen. Olen kuullut monen suusta kysymyksen: miksi minun pitäisi äänestää, ei kuntiin jää mitään päätettävää. Se ei kuitenkaan pidä alkuunkaan paikkaansa. Vaikka sote-palvelut haukkaavatkin suurimman osan kuntien tuloista, on tärkeää muistaa, että kunnille jää koulut, päivähoito, kulttuuri, liikunta, ympäristö, kaupunkisuunnittelu ja nuorisotyö. Nämä jos mitkä ovat niitä asioita, jotka ovat mukana jokapäiväisessä elämässämme. Niiden koulujen kunto, joita käymme tai olemme käyneet, on päättäjien käsissä. Niiden liikuntapaikkojen ylläpito, joissa pelaamme pallopelejä tai lenkkeilemme, on myös riippuvainen siitä, minkälaisia päätöksiä kuntapäättäjät tekevät. Kulttuuritarjontakin on sen lisäksi, miten paljon sitä kulutamme, riippuvaista myös siitä, miten paljon kaupunki siihen panostaa.
Vaalit ovat mielenkiintoiset myös pohjoismaalaisesta ja kansainvälisestä näkökulmasta. Suomalaisten lisäksi kaikilla Suomessa asuvilla EU-maiden kansalaisilla sekä Islannin ja Norjan kansalaisilla on äänioikeus kuntavaaleissa. Mielestäni on hienoa, että ne jotka asuvat Suomessa, mutta eivät ole maan kansalaisia, saavat olla mukana valitsemassa seuraavan neljän vuoden päättäjiä, jotka huolehtivat heidänkin arkipäivästään. Näin sen kuuluukin olla!
Teksti: Veera Hellman
PNN:n hallituksen jäsen