Kesän 2019 kesätyöhaut ovat parhaillaan käynnissä, ja parhaat paikat on jo varmasti viety käsistä. Pääkaupunkiseudulla kilpailu hyvistä työnantajista nuorten kesken on kova. Kaikki haluavat saada parhaan mahdollisen paikan kesäksi. Uskoisin, että jokaisella työtä hakevalla nuorella on tavoitteena kasvattaa omaa kokemustaan työelämästä sekä siten omaa ammattitaitoaan ja tietenkin siinä sivussa tienata myös rahaa. Kesätyöt ovat toimineet niin itselleni kuin monelle muulle nuorelle ponnahduslautana alkavalle työuralle. Ne ovat myös auttanet monia löytämään suunnan esimerkiksi opintojen kanssa.
Mitä jos jääkin kokonaan ilman duunia? Monelle nuorelle on kova paikka, kun kesän lähestyessä kovaa vauhtia huomaakin jäävänsä ilman töitä, ja jotenkin pitäisi rahoittaa kesän huvit sekä harrastukset. Kilpailu työmarkkinoilla on kovaa, ja vaikka miten hyvin olisi hakenut töitä, niin aina sekään ei riitä. Kun on lähettänyt parikymmentä hakemusta ja saanut niistä vastauksen ehkä kahteen, jossa kummassakin kiitetään kiinnostuksesta ja pahoitellaan, että paikka on jo mennyt, tulee helposti toivoton fiilis tulevan kesän duunien suhteen.
Mitä jos sen sijaan, että hakisi töitä vain omalta paikkakunnalta, uskaltaisikin ajatella vähän boksin ulkopuolelta? Mitä jos tuo boksin ulkopuolinen ajattelu venyisikin niin pitkälle, että voisi kuvitella lähtevänsä töiden perässä jonnekin muualle kesäksi? Entä jos tuo muualle ei olisikaan vain toinen paikkakunta kotimaassa, vaan toinen maa? Miten sitä nyt edes saisi ulkomailta töitä? Ihan hullu ajatus. Jos ei edes omassa kotimaassaan onnistu saamaan kesäduunia, niin kuka nyt ulkomaillakaan palkkaisi töihin?
Tiesitkö, että Pohjoismaissa lähtee vuosittain noin 800 nuorta kesätöihin toiseen Pohjoismaahan? Näitä nuoria kutsutaan nordjobbareiksi. Nordjobb on kesätyöohjelma, joka yhdistää nuoret eri työnantajiin ympäri Pohjoismaita ja tarjoaa heille mahdollisuuden lähteä ulkomaille töihin. Se on vähän kuin vaihto-ohjelma nuorille, jotka haluavat tehdä duunia jossain muualla kuin kotona. Mieti millaista olisi tehdä duunia norjalaisessa vuonomaisemassa, Islannin rannoilla tai vaikka Kööpenhaminan urbaaneissa taidekortteleissa?
Olin itse töissä Norjassa neljä vuotta (joo mulla vähän venähti kesäduunit) ja voin kokemuksen syvällä rintaäänellä kertoa, että jos vain saat mahdollisuuden lähteä ulkomaille duuniin, ja vielä siten, että joku toinen hoitaa sulle asunnon, työluvat, pankkitilin ja muut käytännön asiat, niin siitä kieltäytyminen olisi kuin kieltäytyisi ottamasta vastaan lottovoittoa. No, ei nyt ehkä rahallisesti sama (ellei lähde Norjaan töihin), mutta ainakin henkisesti voin rinnastaa nämä kaksi asiaa toisiinsa.
Jos nyt ihan totta puhutaan, niin ei se ulkomailla oleminen aina mitään Disney-leffaa ole, mutta itselle ja sadoille muille nordjobbarille tuo ulkomaan työkokemus on ollut niin paljon enemmän kuin on voinut kesätyöltä odottaa.
Teksti: Toni von Schulman