Tiesitkö, että Islannin parlamentti, Althingi, on yksi maailman vanhimmista parlamenteista? Tämän pienen saarivaltion kansanedustuslaitos perustettiin jo 930-luvulla. Islannin parlamenttivaalit järjestetään neljän vuoden välein, (Government.is) ja tänä vuonna ne järjestetään huomenna, lauantaina. Harjoittelijamme Anniina Laitakari haastatteli kahta poliittisesti aktiivista islantilaista ja kysyi heidän näkemyksistään Althingin vaaleihin liittyen.
Mitkä teemat ovat puhututtaneet islantilaisia näiden vaalien alla? Sain haastatteluun Katrín Sigríðurin, 23-vuotiaan psykologianopiskelijan, joka pyrkii Althingiin Reformipuolue Viðreisnin listalta, ja Hrannar Björn Arnarssonin, sosiaalidemokraatin, joka toimii Föreningen Nordenin puheenjohtajana Islannissa.
“Terveydenhuolto ja ilmastonmuutosta torjuvat toimet vaikuttavat olevan tärkeitä kaikille islantilaisille puoluekannasta huolimatta”, Sigríður sanoo. Hän kertoo, että eräs islantilainen nuorten ympäristöjärjestö on asettanut kaikki puolueet järjestykseen sen mukaan, miten hyvään ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaan puolueet järjestön mielestä ovat sitoutuneet. Sigríðurin puolue ajaa lisäksi Islannin kruunun kiinnittämistä euroon ja Islannin kalastusoikeuksien vuokrahintojen muuttamista Islannille suotuisammiksi.
Arnarssonin mukaan pääteemana vaalikeskustelussa on ollut tie ulos koronakriisistä. Muita teemoja on hänen mukaansa ollut muun muassa perinteinen oikeiston ja vasemmiston välillä käytävä keskustelu taloudesta ja terveydenhuollon rahoittamisesta sekä debatti uudesta perustuslaista, EU:sta, tasa-arvosta, ilmastosta ja minimipalkoista. Mikään teema ei ole varsinaisesti dominoinut keskustelua. Arnarssonin mukaan sitä, minkälainen hallitus on tulossa, on myös paljon spekuloitu, koska on hyvin epävarmaa millainen koalitio vaalien jälkeen muodostuu.
Viime vaaleista asti Islannin hallituksessa on istunut kolme puoluetta: pääministeripuolue Vihreä vasemmisto eli Vinstri græn, Edistyspuolue Framsóknarflokkurinn ja Itsenäisyyspuolue Sjálfstæðisflokkurinn. (Fontaine 6.9.2021). Sigríður kertoo, että kyselyiden mukaan uusi hallitus on mahdollinen, mutta se vaatisi neljän puolueen koalition. Arnarsson viittaa myös mielipidemittauksiin, joiden mukaan tulee olemaan vaikeaa löytää pohja uudelle hallitukselle, ainakaan ilman että enemmän kuin kolme puoluetta osallistuu siihen. Arnarsson kertoo, että kaksi hallituspuolueesta, Itsenäisyyspuolue ja Vihreä vasemmisto, ovat pienempiä kuin koskaan. Kolmas hallituspuolue, Edistyspuolue, taas vaikuttaa olevan yksi vaalien voittajista ja saattaa hyvin olla seuraavassakin hallituksessa. Arnarsson spekuloi, että vanha hallituskoalitio saattaa jatkaa ja pyytää neljättä puoluetta mukaan, tai sitten Vihreä vasemmisto ja Edistyspuolue kokoavat keskusta-vasemmistohallituksen ilman Itsenäisyyspuoluetta. Pienet puolueet, Kansanpuolue, Keskustapuolue ja Sosiaalidemokraattinen liitto taistelevat 5 % äänikynnyksen ylittämisestä, ja hallitukseen ne eivät Arnarssonin mukaan todennäköisesti pääse.
Muodostuu uudesta hallituksesta minkälainen tahansa, tulee olemaan jännittävää nähdä, tuleeko hallitustyöskentelystä rauhaisaa vai kokeeko Islannin politiikka samanlaista kuohuntaa kuin 2010-luvun lopulla, jolloin eturivin poliitikkoja joutui skandaalien silmään ja vuoden 2017 parlamenttivaalit pidettiin vuoden sisään aikaisemmista vaaleista (Uosukainen 27.10.2017). Katrín Jakobsdóttir oli valituksi tullessaan Islannin neljäs pääministeri kahden vuoden aikana (Henley 9.2.2018).
Yle raportoi vuonna 2017, että mielipidetutkimusten mukaan islantilaisten luottamus politiikkaan ja poliitikkoihin on vuoden 2008 talouskriisistä asti ollut alhainen. (Uosukainen 27.10.2017.) Myös Sigríðurin mielestä ihmisten asenteet politiikkaa kohtaan ovat pysyneet samanlaisina talouskriisistä lähtien. Arnarsson on samoilla linjoilla ja kertoo, että tutkimusten mukaan luottamus politiikkaan on edelleen matala Islannissa, mutta se ei hänen mukaansa vaikuta keskusteluun kovin paljon. Arnarsson pohtii, että mahdollisesti vähemmän ihmisiä osallistuu vaaleihin sen takia, mutta se nähdään vasta lauantaina.
Kuva: Silje Bergum Kinsten / norden.org