PNN, FNUF, FNF, UNR, PN, NR, NMR… On jäsenjärjestöjä, sisarjärjestöjä ja kattojärjestöjä. Miten ne olivatkaan suhteessa toisiinsa? Virkistä muistiasi lukemalla tästä tärkeimpien pohjoismaisten järjestöjen tärkeimmät pointit.
Pohjoismaiden neuvosto. Pohjoismaiden neuvosto on virallisen pohjoismaisen yhteistyön parlamentaarinen elin – eli Pohjoismaiden parlamentaarikkojen ja hallitusten yhteistyöfoorumi. Neuvosto perustettiin vuonna 1952. Pohjoismaiden neuvostolla ei ole itsessään mitään muodollista valtaa, mutta jokaisella hallituksella on valta sisällyttää päätökset maansa lainsäädäntöön parlamenttien hyväksynnällä.
Neuvostossa on yhteensä 87 valittua jäsentä Suomesta, Ruotsista, Norjasta, Tanskasta ja Islannista sekä Ahvenanmaalta, Färsaarilta ja Grönlannista. Tänä vuonna Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaa on Tanska. Liitto hallinnoi myös Nuorten Pohjoismaiden neuvoston (UNR) sihteeristöä.
Pohjoismaiden ministerineuvosto. Pohjoismaiden ministerineuvosto on Pohjoismaiden hallitusten virallinen yhteistyöelin. Pohjoismaiden ministerineuvosto pyrkii yhteispohjoismaisiin ratkaisuihin, joilla on selkeitä myönteisiä vaikutuksia maiden kansalaisille. Päävastuu yhteistyöstä on pääministereillä, mutta käytännössä vastuu on delegoitu pohjoismaisille yhteistyöministereille ja pohjoismaiselle yhteistyökomitealle, joka vastaa Pohjoismaiden virallisen poliittisen yhteistyön päivittäisestä koordinoinnista.
Vuonna 1971 perustettu Pohjoismaiden ministerineuvosto koostuu nimestään huolimatta useista ministerineuvostoista. Pohjoismaiden alakohtaiset ministerit tapaavat ministerineuvoston kokouksissa pari kertaa vuodessa. Alakohtaisia ministerineuvostoja on tällä hetkellä 10 yhteistyöministerien ministerineuvoston lisäksi. Ministerineuvoston puheenjohtajuus kestää vuoden, ja se vuorottelee viiden Pohjoismaan välillä – nyt vuorossa on Suomi. Ahvenanmaa, Färsaaret ja Grönlanti voivat liittyä Pohjoismaiden ministerineuvoston päätöksiin siltä osin kuin niiden itsehallintoa koskevat sopimukset sen sallivat.
UNR – Ungdomens Nordiska Råd. Nuorten Pohjoismaiden Neuvosto. Poliittinen nuorisofoorumi, joka toimii kuten Pohjoismaiden neuvosto, mutta keskittyy jokaisen Pohjoismaan nuorisojärjestöön. UNR pitää istuntonsa aina lokakuun viimeisenä viikonloppuna yhdessä Pohjoismaiden neuvoston kanssa. Tällöin UNR:n istunnossa läsnäolevat saavat osallistua myös Pohjoismaiden neuvoston istuntoon. Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaa toimii istunnon isäntämaana. UNR:ssa käydään läpi etukäteen lähetettyjä kannanottoja, jotka joko hyväksytään tai hylätään. Kannanottoja voivat lähettää yksittäiset puolueet ja kattojärjestöt. Pohjola-Nordenin Nuorisoliitossa työskentelee osa-aikainen koordinaattori, joka vastaa UNR:n sihteeristöstä. UNR antaa siis mahdollisuuksia poliittisesti aktiivisille nuorille.
FNUF – Föreningen Nordens Ungdomsförbund. Pohjoismaisten nuorisojärjestöjen kattojärjestö. Jäsenjärjestöt ovat Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto (Suomi), Foreningen NORDENs Ungdom (Tanska), Norrøna Ungmannafelag Føroya (Färsaaret), Ungmennadeild Norræna Félagsins (Islanti), Föreningen Nordens Ungdom (Norja), Föreningen Nordens Ungdomsförbund (Ruotsi) ja SORLAK (Grönlanti). Föreningen Norden på Åland voi myös osallistua FNUF:in toimintaan.
FNUF:illa on edustaja ja tarkkailija UNR:ssa ja saa lähettää sinne kannanottoja. Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton tiloissa on FNUFin ja UNR:n edustaja. FNUF on siis Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton kattojärjestö, ja FNUF:in edellämainitut jäsenjärjestöt ovat PNN:n sisarjärjestöjä.
FNF – Föreningarna Nordens Förbund. FNUF:a vastaava järjestö: muuten sama, mutta tarkoitettu aikuisille eli yli 30-vuotiaille. FNF on yhteistyöelin kansallisille Pohjola-järjestöille: näihin kuuluvat Pohjola-Norden (Suomi), Norden – Dansk forening (Tanska), Norrøna Félagið (Färsaaret), Norræna félagið (Islanti), Norden – norsk forening (Norja), Norden – svensk förening (Ruotsi) ja Föreningen Norden på Åland (Ahvenanmaa). FNF tekee myös yhteistyötä virolaisen Eesti Põhjala Ühingin (Foreningen Norden i Estland), latvialaisen Biedriba Norden Latvijan (Foreningen Norden i Latvia) sekä karjalaisen Norden foreningen i Petrozavodskin kanssa. FNF auttaa FNUF:ia taloudellisesti merkittävissä määrin.
PNN:n jäsenjärjestöt. Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäseneksi voivat liittyä valtakunnalliset nuorisojärjestöt sekä toisen ja kolmannen asteen oppilaitosten oppilas- ja opiskelijakunnat. Nuorisoliitto toimii jäsenjärjestöjensä asiantuntijana pohjoismaisissa kysymyksissä sekä tarjoaa neuvontaa mm. rahoituksen hakemisessa pohjoismaisen yhteistyön projekteihin. Jos jokin järjestö on esimerkiksi kiinnostunut osallistumaan vahvemmin pohjoismaiseen yhteistyöhön Suomessa ja muualla Pohjolassa tai profiloitua pohjoismaisesti, on jäsenjärjestöksi liittyminen hyvä idea.
Tällä hetkellä PNN:n jäsenjärjestöjä on 27 kappaletta. Lista niistä löytyy täältä.
PN – Pohjola-Norden. PN on pohjoismainen järjestö yli 30-vuotiaille. Pohjola-Nordenilla on kattava piiri- ja paikallisosastoverkosto, Nuorisoliitto (eli PNN) sekä noin 8000 henkilöjäsentä. Pohjola-Nordenin jäsenenä voi osallistua myös Klubb Nordenin toimintaan, joka on tarkoitettu ”30+” -vuotiaille. Yhteydenpito päättäjiin ja viranomaisiin sekä aloitteiden teko ovat merkittävä Pohjola-Nordenin tehtäväkenttä. Paikallisyhdistysten alueellisina yhteistyöeliminä toimii kahdeksan piiriä, ja niiden tukena on viisi aluetoimistoa: Itä-Suomen alueen toiminnanjohtaja työskentelee Kuopiossa, Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueen Turussa, Pohjanmaan Vaasassa, Keski-Suomen alueen Jyväskylässä ja Pohjois-Suomen alueen Rovaniemellä. Vaasan ja Jyväskylän piiritoimistojen yhteydessä toimii myös pohjoismainen tiedotustoimisto.
Suomella on lisäksi kahdenvälinen kulttuurirahasto kaikkien Pohjoismaiden kanssa: Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto (1960), Islantilais-suomalainen kulttuurirahasto (1975), Suomalais-norjalainen kulttuurirahasto (1979) ja Suomalais-tanskalainen kulttuurirahasto (1982). Kahdenvälisiä kulttuurirahastoja hallinnoi Hanasaaren ruotsalais-suomalainen kulttuurikeskus.
Teksti: Anni Savolainen
Kuva: Magnus Fröderberg/norden.org