Nuorten Pohjoismaiden Neuvoston (UNR) puheenjohtajisto eli presidium kokoontui tammikuun lopussa ensimmäiseen kokoukseensa Ahvenanmaalle. Ensimmäinen kokous on aina yhtä erityislaatuinen: tutustutaan toisiin, löydetään itselle sopivat työtavat ja asetetaan tavoitteet, joiden saavuttamiseksi tehdään yhteisvoimin töitä vuoden aikana. Kokoustamisen lomassa pidetään tietysti hauskaa, keskustellaan politiikasta ja vaihdetaan kuulumisia.Nuorten Pohjoismaiden Neuvoston (UNR) puheenjohtajisto eli presidium kokoontui tammikuun lopussa ensimmäiseen kokoukseensa Ahvenanmaalle. Ensimmäinen kokous on aina yhtä erityislaatuinen: tutustutaan toisiin, löydetään itselle sopivat työtavat ja asetetaan tavoitteet, joiden saavuttamiseksi tehdään yhteisvoimin töitä vuoden aikana. Kokoustamisen lomassa pidetään tietysti hauskaa, keskustellaan politiikasta ja vaihdetaan kuulumisia.
Kuten monessa muussakin järjestössä, myös UNR:ssä puheenjohtajiston jäsenet istuvat vain vuoden kerrallaan, mikä asettaa haasteita toiminnan jatkuvuudelle. Joskus on ihan hyvä keksiä pyörä uudestaan uudella porukalla, mutta monesti paljon tietotaitoa menee hukkaan hallituksen vaihdossa. Puheenjohtajiston tavoitteena onkin tänä vuonna varmistaa, että myös seuraavan vuoden aktiivit ovat perillä puheenjohtajiston, UNR:n ja Pohjoismaiden neuvoston toimintatavoista.
Sanonta ”politiikka on maratonlaji” pätee myös pohjoismaisissa yhteyksissä. Jos haluaa edistää jotain asiaa, on sen puolesta tehtävä töitä useiden kuukausien ajan ja yritettävä saada Pohjoismaiden neuvoston jäsenet omalle kannalle. Tehtävä ei ole helppo myöskään siksi, että neuvoston jäsenet vaihtuvat säännöllisen epäsäännöllisesti. Nuorten ehdotuksiin ja mielipiteisiin ei myöskään ehkä aina suhtauduta sillä vakavuudella kuin pitäisi – toki parlamentaarikoissa on tämän asian suhteen suuria eroja. Työ kannattaa silti, sillä nuorten mielipiteiden ja ideoiden kuunteleminen on edellytys sille, että myös tulevat sukupolvet tuntevat Pohjoismaisen yhteistyön omakseen.
Pohjoismaiden neuvosto on läpikäymässä uudistusprosessia, jossa tarkoituksena on tehostaa neuvoston toimintaa ja poliittista työtä. Yksi ehdotuksista on kahden vuosittaisen valiokuntakokouksen siirtäminen Malmön ja Kööpenhaminan seudulle. Toteutuessaan tämä tarkoittaisi paitsi Pohjoismaiden neuvoston toiminnan keskittymistä Juutinrauman alueelle, myös sitä, että UNR:n puheenjohtajiston jäsenten täytyisi löytää perinteisten mingel-tilaisuuksien rinnalle uusia tapoja tavata nuorisopoliitikkoja ja tiedottaa pohjoismaisesta yhteistyöstä kaikkialla Pohjoismaissa. Muutos ei onneksi tuo mukanaan pelkkiä ongelmia, vaan reformin yhteydessä meillä on tilaisuus vahvistaa myös UNR:n ja Pohjoismaiden neuvoston välistä yhteistyötä sekä varmistua siitä, että nuoria kuullaan Pohjoismaiden neuvoston päätöksenteon kaikissa vaiheissa.
Nuorten Pohjoismaiden Neuvoston puheenjohtajiston agendalle mahtuu siis tänä vuonna monenlaisia kysymyksiä, joihin etsimme yhdessä vastauksia. Tästä huolimatta olen vakuuttunut siitä, että tämän vuoden puheenjohtajistolla on aito halu ja innostus tehdä UNR:stä entistä näkyvämpi ja vaikuttavampi toimija pohjoismaisen politiikan areenoilla.
Teksti: Kai Alajoki
Presidentti, Nuorten Pohjoismaiden Neuvosto
Kuva UNR:n puheenjohtajistosta: Laura Mynttinen.
Kuten monessa muussakin järjestössä, myös UNR:ssä puheenjohtajiston jäsenet istuvat vain vuoden kerrallaan, mikä asettaa haasteita toiminnan jatkuvuudelle. Joskus on ihan hyvä keksiä pyörä uudestaan uudella porukalla, mutta monesti paljon tietotaitoa menee hukkaan hallituksen vaihdossa. Puheenjohtajiston tavoitteena onkin tänä vuonna varmistaa, että myös seuraavan vuoden aktiivit ovat perillä puheenjohtajiston, UNR:n ja Pohjoismaiden neuvoston toimintatavoista.
Sanonta ”politiikka on maratonlaji” pätee myös pohjoismaisissa yhteyksissä. Jos haluaa edistää jotain asiaa, on sen puolesta tehtävä töitä useiden kuukausien ajan ja yritettävä saada Pohjoismaiden neuvoston jäsenet omalle kannalle. Tehtävä ei ole helppo myöskään siksi, että neuvoston jäsenet vaihtuvat säännöllisen epäsäännöllisesti. Nuorten ehdotuksiin ja mielipiteisiin ei myöskään ehkä aina suhtauduta sillä vakavuudella kuin pitäisi – toki parlamentaarikoissa on tämän asian suhteen suuria eroja. Työ kannattaa silti, sillä nuorten mielipiteiden ja ideoiden kuunteleminen on edellytys sille, että myös tulevat sukupolvet tuntevat Pohjoismaisen yhteistyön omakseen.
Pohjoismaiden neuvosto on läpikäymässä uudistusprosessia, jossa tarkoituksena on tehostaa neuvoston toimintaa ja poliittista työtä. Yksi ehdotuksista on kahden vuosittaisen valiokuntakokouksen siirtäminen Malmön ja Kööpenhaminan seudulle. Toteutuessaan tämä tarkoittaisi paitsi Pohjoismaiden neuvoston toiminnan keskittymistä Juutinrauman alueelle, myös sitä, että UNR:n puheenjohtajiston jäsenten täytyisi löytää perinteisten mingel-tilaisuuksien rinnalle uusia tapoja tavata nuorisopoliitikkoja ja tiedottaa pohjoismaisesta yhteistyöstä kaikkialla Pohjoismaissa. Muutos ei onneksi tuo mukanaan pelkkiä ongelmia, vaan reformin yhteydessä meillä on tilaisuus vahvistaa myös UNR:n ja Pohjoismaiden neuvoston välistä yhteistyötä sekä varmistua siitä, että nuoria kuullaan Pohjoismaiden neuvoston päätöksenteon kaikissa vaiheissa.
Nuorten Pohjoismaiden Neuvoston puheenjohtajiston agendalle mahtuu siis tänä vuonna monenlaisia kysymyksiä, joihin etsimme yhdessä vastauksia. Tästä huolimatta olen vakuuttunut siitä, että tämän vuoden puheenjohtajistolla on aito halu ja innostus tehdä UNR:stä entistä näkyvämpi ja vaikuttavampi toimija pohjoismaisen politiikan areenoilla.
Teksti: Kai Alajoki
Presidentti, Nuorten Pohjoismaiden Neuvosto
Kuva UNR:n puheenjohtajistosta: Laura Mynttinen.