Lauantaina 24. tammikuuta aamupäivällä Helsingin kaupungin ruotsinkieliselle työväenopistolle alkoi virrata mitä iloisempaa väkeä. Siellä oli alkamassa Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton järjestämä lyhyt islanninkielen kurssi. Jotkut osallistujista olivat käyneet aikaisemminkin erilaisilla kielikursseilla, mutta uudetkin kokeilijat otettiin ilolla vastaan PNN:n tapahtumaan. Itse tulin ensikertalaisena Jyväskylästä asti Islannin houkuttelemana, sillä aion vielä joku päivä aloittaa kunnolla kielen opiskelun. Toisaalta myös islanti kuulostaa erittäin kauniilta, kuin soljuva puro. Mielenkiinto kieleen oli siis oiva motivaatio kurssilla. Opetus oli ruotsin kielellä, joten se oli ruotsia hiukan osaamattomalle aikamoinen kielikylpy, mutta Islanti-ihastuksen innoittamana, senkin olin valmis ottamaan. Opettaja Áslaug Hersteinsdóttir-Hölttä tervehti aluksi kaikkia iloisesti islanniksi, ja kävi sitten suoraan aiheeseen.
Islannin kielioppi käytiin pikakelauksena aakkosista sanojen taivutukseen. Kirjainten lausumis-sääntöjä oli jo itsessään niin paljon, ettei kukaan niitä kaikkia varmaan muistanut. Sanoja taas lausuttiin opettajan perässä kuin alakoulussa konsanaan. Välillä se kirvoitti naurutkin, kun meidän islannin ääntämisemme kuulosti perin hassulta. Välillä taas Hersteinsdóttir-Hölttä tempautui kertoilemaan jotain hymyilyttäviä sattumuksia aiheen vierestä, muttei se haitannut ollenkaan.
PNN:n tarjoaman välipalan jälkeen seuraava luento pidettiin tiivistetysti Islannin historiasta. Kävimme läpi niin Erik Punaisen kuin Islannin kansalliseepoksen Eddan synnyn. Itsessäni tämä vain syvensi arvostusta tuota tulen ja jään maata kohtaan, ja käsittämätön toive sinne lähtemisestä nousi aivan uudelle tasolle. Kurssipäivän päätteeksi pääsimme suullisin harjoituksiinkin. Ja niin täytti luokkatilan hauskankuuloinen islantia mukaileva möly. Saimme keskustella pareittain parin kolmen fraasin avulla islanniksi. Välillä pääsi naurahdus, kun eivät lauseet aivan kaikkien ääntämisohjeiden mukaan menneet.
Saimme lopuksi vielä nettiosoitteita, joilla kannattaa vierailla mikäli Islanti ja sen kieli yhtään kiinnostaa (mm. www.icelandiconline.is). Ei meistä ehkä nelisen tunnin opiskelulla ihan kielitieteilijöitä tullut, mutta hauska alku se oli tämäkin. Kotimatka Jyväskylään taittui lueskellessa yksittäisiä sanoja ääneen tuosta pienestä islanti-suomi-vihkosesta, mitä kurssilla saimme. Oli se niin ilahduttava tunne, ymmärtää osaavansa hiukan tuota solisevan puron kieltä.
Teksti: Essi Saarikoski
Kuva: Helgi Thorsteinsson/norden.org