Näin Ruotsin itsenäisyyspäivän alla on hyvä muistaa, että Suomella ja Ruotsilla on pitkä yhteinen historia. Historia ulottuu satojen vuosien taakse, kun Suomi oli osa Ruotsia ja sen hallintoa. Mitä sitten olemme saaneet Ruotsilta? Onko väärin väittää, että Suomi on ruotsalainen?
Valtiolliset suhteet 2010-luvulla
Ruotsia pidetään Suomen läheisimpänä ulkovaltana. Poliittisesti Suomella ja Ruotsilla on hyvät valtiolliset suhteet johtuen kahden hyvinvointivaltion samankaltaisuudesta talouden, väestön ja kulttuurin pohjalta. Tuotettavat hyödykkeet ovat lähes samoja, mutta kilpailua talouden osalta ei ole ollut. Suomen ja Ruotsin suhde on hyvin harmoninen. Tästä huolimatta Ruotsi on luonut viime vuosina ylösnousseessa Nato-keskustelussa kokonaan uuden ulottuvuuden ja kohdan, johon peilata Suomen omaa kantaa. Tämä on muodostanut Suomelle uuden geopoliittisen riippuvaisuussuhteen Ruotsista.
Ruotsi on painottanut kahdenvälistä yhteistyötä Suomen kanssa jo pitkään. Se näkyy esimerkiksi kaupanteossa. Elinkeinoelämän integrointi on molempien maiden intresseissä johtuen juuri teollisuuden samankaltaisuudesta. Erityisesti viime vuosina Suomen talouden huonoon tilanteeseen on kiinnitetty Ruotsissa huomiota ja tilannetta on nostettu esille myös mediassa. Maalla on kuitenkin ollut agendana auttaa Suomen talouden nostamisessa. Vuoden 2018 alussa ilmoitettiin kahden maan voimien yhdistämisestä: Ruotsi ja Suomi alkavat tekemään yhteistyötä elintarvikeviennin osalta.
Yhteiskunta kahdessa Pohjoismaassa
Ei ole täysin sattumaa, että Suomesta tuli demokratiaa noudattava, omista kansalaisistaan huolehtiva hyvinvointivaltio. Jo Ruotsi-Suomen aikana suomalaisilla oli mahdollisuus päästä osallistumaan omaa maataan koskevaan päätöksentekoon. Nykyinen suomalainen päätöksenteko pohjautuu vahvasti Ruotsilta saatuihin periaatteisiin. Toisaalta vuorovaikutus kahden maan välillä on ollut aina vuorovaikutteista; suomalainen Anders Chydenius toi ulos ajatuksen sananvapaudesta 1700-luvulla, jonka seurauksena Ruotsi sääti siihen aikaan hyvin radikaalin sananvapauslain.
Suomi on tehnyt paljon työtä oman yhteiskuntansa rakentamisen eteen erityisesti vuoden 1917 jälkeen, mutta jo ennen itsenäistymistä Suomi on perinyt Ruotsilta länsimaisen ja pohjoismaisen arvoperustan ja ajatusmaailman. Juuri tämä yhtäläinen arvoperusta on yksi selitys Pohjoismaiden samankaltaisuudelle hyvinvointiyhteiskunnissa ja niiden kehittämisessä. Selvää eroa itsenäistyessään Suomi on kuitenkin tehnyt Ruotsiin valitsemalla parlamentarismin monarkismin yli.
Ruotsi on ollut suunnannäyttäjä Suomelle. Suomen koulujärjestelmä on yksi maailman parhaita; laatuun, kansainvälisyyteen ja tulevaisuuteen halutaan panostaa. Suurin osa nuorista jatkaa peruskoulusta ammatilliseen oppilaitokseen tai lukioon. Kolmannen asteen koulutus on myös hyvin yleinen Suomessa ja Ruotsissa ja täten se on luonut pohjoismaisista koulutetun mielikuvan maailmalla. Koulutuksen laatu ei perustu kalliisiin lukuvuosimaksuihin, vaan se on ilmaista kaikille tulotasosta riippumatta. Keskivertokoulutettu suomalainen osaa suomen ja englannin lisäksi ruotsia, joka luo kielitaitoisille suomalaisille kokonaan oman markkinarakonsa.
Kaksi kansaa
Ruotsi nähdään Suomen jatkuvana taistelukumppanina lähes kaikessa kulttuuriin liittyvässä, kuten urheilussa. Toisaalta kahden kansan paremmuuden vertailu on yksipuolista. Ruotsi kannustaa Suomea, mutta Ruotsin häviäminen on aina suomalaisille voitto. Ruotsalaiset ovat suomalaisen pilanteon kohteena vitseissä ja stereotypiat ruotsalaisnaisista -ja miehistä on juurtuneena suomalaisten mieliin. Ristiriita Ruotsin arvostuksen ja samanaikaisen vahingonilon välillä on selvä. Ehkä suomalaisten itsepintaiseen luonteeseen vain kuuluu ruotsalaisten ja heidän menestyksensä pilkkaaminen periaatteesta.
Kunnioituksella mennyttä ja tulevaa kohtaan
On itsestään selvää, että kaksi maata on erilaiset, mutta kaikesta kilpailusta ja erimielisyydestä huolimatta Ruotsi on maa, joka on varmasti suurelle osalle suomalaisista tuttu ja turvallinen. Ruotsi on antanut Suomelle paljon kulttuurissa ja yhteiskunnallisessa kehityksessä. Suomen länsinaapuri on yhdessä vallitsevien olosuhteiden varjossa luonut Suomesta sellaisen, mikä tunnetaan nykypäivänä koulutuksen ja tuhansien järvien maana.
Hyvää itsenäisyyspäivää Ruotsille 6. kesäkuuta!
Kirjoittaja: Nea Baarman, kesäharjoittelija PNN:llä
Kuva: PEXELS.com