IhmisetYhteiskunta

9.06.2020 10:00

Teksti: Konsta Nupponen

 

Kaksi Pohjoismaiden entistä pääministeriä, Suomen Alexander Stubb ja Ruotsin Carl Bildt, avasivat koronatilannetta kotimaissaan ja kansainvälisesti 2.6. järjestetyssä ruotsalais-suomalaisen kulttuurikeskus Hanaholmenin webinaarissa. Pohjoismaalaisuuden lisäksi näitä kahta ex-ministeriä yhdistää keskustaoikeistolainen aatemaailma, sillä Stubb edustaa Kansallista Kokoomusta ja Bildt Ruotsin kokoomuslaista sisarpuoluetta Maltillisia (Moderaterna). Tässä kirjoituksessa tarkastelen ja analysoin webinaarissa esille nousseita näkökulmia koronapandemian yhteiskunnallisista vaikutuksista.

Ruotsin koronalinja nousi kevään aikana maailmanlaajuiseksi puheenaiheeksi, koska maan yhteiskunta pysyi käytännössä ”auki” koko kevään ajan, palveluntarjoajia ei velvoitettu muuttamaan toimintatapojaan eikä ihmisten liikkumiseen tehty rajoituksia maan hallituksen toimesta. Bildt nosti webinaarin alkupuolella esiin kysymyksen siitä, toimiiko ruotsalainen yhteiskunta tarpeeksi hyvin kriisitilanteessa. Tämä varsin retoriselta vaikuttava kysymys laittaa kuulijan väkisinkin ajattelemaan Ruotsin lähihistorian päätöksiä, joista hyviä esimerkkejä ovat huoltovarmuusvarastojen ja kansallisen puolustuksen alasajo. Lisäksi Ruotsista puuttuu kokonaan vastine Suomessa sovelletulle valmiuslaille. Kysymyksessä ei voi olla havaitsematta sitä peräänkuuluttamisen viestiä, jolla ruotsalaisten halutaan miettivän uudelleen oman maan valmiuksia selvitä tiukassa paikassa.

Webinaarin aikana Stubb ja Bildt kävivät myös keskustelua Pohjolasta yhtenäisenä globaalina toimijana, mikä on ollut laajemminkin havaittavissa varsinkin Suomessa kuluneen koronakevään aikana. Vapaan liikkuvuuden mallimaina pidetyt Pohjoismaat ovat sulkeneet rajoja toisiltaan estääkseen viruksen leviämistä. Stubb korosti Euroopan unionissa tapahtuvaa pohjoismaista yhteistyötä, mitä luonnollisesti vaikeuttaa Norjan ja Islannin kuulumattomuus unioniin. Bildt nosti yhdeksi yhteistyön vaikuttavuuden esteeksi myös Pohjoismaiden valtiontalouksien pienuuden. Suurin pohjoismainen talous eli Ruotsi on eurooppalaisessa mittakaavassa vasta mantereen 10. suurin.

Johtopäätöksenä edellä mainituista seikoista voi vetää sen, ettei Pohjolalla ole dominoivaa päätäntävaltaa siihen, millainen rooli unionilla on globaalien kriisien hoidossa. Näin ollen on erityisen tärkeää, että jo unionissa mukana olevat Pohjoismaat tekevät Pohjolan ulkopuolisten verrokkimaidemme kuten Itävallan, Irlannin ja Alankomaiden kanssa yhteistyötä EU:n tason kriisinhoidossa. Tällä tavoin Suomi, Ruotsi ja Tanska varmistavat myös pohjoismaisen linjan näkyvyyden ja kuuluvuuden eurooppalaisessa päätöksenteossa.

Webinaarin lopuksi Stubb painotti vielä, kuinka tärkeää kouluissa ja yliopistoissa on opettaa analysoimaan yhteiskunnallisia tiloja ja varsinkin kriisejä. Kriisit ovat monesti historian saatossa aiheuttaneet yhteiskunnallista levottomuutta, josta etenkin haavoittuvimmassa asemassa olevat vähemmistöt ovat joutuneet kärsimään syntipukin roolissa. Stubbin puheenvuoro analysoinnin ja kriittisen ajattelun puolesta tähdentää myös sitä tosiasiaa, että korkeakouluilla ja tieteellisellä tutkimuksella on yhteiskuntaa suojaava vaikutus, oli kyse sitten ääriliikkeiden tai pandemian aiheuttamasta uhasta.

Kirjoittaja on Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton varapuheenjohtaja.

Kuva: Krista Kalamo