Hyppää sisältöön

Suomalaiset FNUF:issa

”Työt FNUF:issa sisältää paljon projektityöskentelyä, ja todennäköisesti myös omassa vakityössä joskus myöhemmin tulee tehtyä paljon töitä projektilähtöisesti. On mielenkiintoista olla täällä ympäristöpolitiikan opiskelijana, koska Ruotsissa on suuremmat tavoitteet tällä kentällä. Ruotsi aikoo esimerkiksi olla ensimmäinen täysin fossiiliton hyvinvointivaltio vuonna 2050. Tieliikenne olisi fossiilitonta jo vuonna 2030. Tässä saa vertailukohdetta, ja pääsee jo yhteiskuntaan sisälle. Se on hyvä, koska aion jäädäkin Ruotsiin tämän jälkeen.”

Näin työtään kuvailee Joensuussa ympäristöpolitiikkaa opiskellut Emilia Keskisaari. Emilia on tällä hetkellä yksi suomalaisista EVS-vapaaehtoisista FNUF:issa eli Föreningen Nordens Ungdomsförbundissa Tukholmassa. Kyseessä on Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton ruotsalainen sisarjärjestö, joka ottaa vuosina 2016-2018 suomalaisia EVS-vapaaehtoisia. Teknisesti EVS-vapaaehtoiset ovat harjoittelijoita, joista kukin keskittyy tietynlaisiin projekteihin ja tehtäviin. EVS-työsuhteet kestävät lähtökohtaisesti vuoden, mutta esimerkiksi Terhin harjoittelu kesti vähemmän.

Myös Nordhumlan päätoimittaja Anni on samoissa tehtävissä, ja FNUF:issa on ollut suomalaisia ennen Emiliaa ja Anniakin. He ovat Terhi Niitti ja Laura Kovanen, jotka olivat toimistossa vuoden 2014-2015 aikana. Terhi tuli FNUF:ille alunperin tekemään pientä työtä koulun ohessa, mutta työtunteja tuli tarpeeksi, jotta työn sai luettua harjoitteluksi yliopistolle Suomeen. Hänen tittelinsä työssä oli samornare för projekt Nordros. Työtä pohjoismaisessa nuorisojärjestössä hän suosittelee vaikuttamisesta kiinnostuneille ja aktiivisille nuorille, joilla on omia visioita.

Koin että FNUF:issa otettiin todella hyvin vastaan kaikki ideat, ne otettiin tosissaan ja niille annettiin sekä henkistä, että rahallista tukea. Oma aktiivisuus on kuitenkin tärkeää, ja työ opettaa organisointikykyä ja vastuun kantamista. Itse opin hakemaan raha-avustuksia erilaisista rahastoista, soittamaan ruotsiksi melko virallisiakin puheluita, ja järjestämään tapahtumia. Tietenkin opin myös paljon itsestäni toimiessani täysin uudessa ympäristössä”, Terhi kertoo.

Terhin mukaan FNUF:in kautta pääsi myös todella helposti ja halvasti matkustamaan, ja hän järjesti esimerkiksi matkan Islantiin. Parasta työssä hänen mukaansa oli selkeästi ihmiset.

FNUF:issa tuli sellainen olo, että minuun ja minun ideoihini ja kykyyni toteuttaa ne oikeasti uskotaan. Tapahtumia järjestettiin paljon, ja niiden kautta pääsi moniin museoihin ja tapahtumiin ilmaiseksi kivojen tyyppien kanssa. Kielitaito karttui hyvin ja omat tapahtumat sai hoitaa omalla tyylilllään ja kannustusta oli aina takana. Tapahtumien järjestäminen oli välillä hankalaa, ja monia mokiakin tuli tehtyä, mutta niihinkin suhtauduttiin hyvin ja mietittiin sitten yhdessä, että miten asiat voisi hoitaa paremmin.

Laura on samoilla linjoilla Terhin kanssa sen suhteen, että FNUF-työ oli hieno ja kasvattava kokemus. Hienoja muistoja on paljon.

Kaksi ihan mieletöntä kokemusta olivat järjestämäni jäsenmatka Islantiin sekä mahdollisuus osallistua FNUF:n hallituksen kokoukseen, johon kuului Ruotsin korkeimmalle vuorelle Kebnekajselle kiipeäminen. Lisäksi sain aivan ihania ystäviä ympäri Pohjoismaita, ja toimistolla meillä oli positiivinen ja asialle omistautunut meininki”, Laura sanoo.

Emilia keskittyy tällä hetkellä puolestaan paikallisosastojen ja vapaaehtoisten kanssa työskentelyyn, joten hän tekee paljon töitä niin sanotusti kentällä. Hän aloitti työt syyskuun alussa, ja on ehtinyt olla esimerkiksi Nordenambassadörien koulutuksessa Kööpenhaminassa, matkanvetäjänä Islannissa sekä isolla foorumilla Tukholmassa, joka käsitteli Itämeren alueen kehitysstrategiaa vuodelle 2030. Lisäksi hän on ollut rekry- ja infotehtävissä ainakin Göteborgin kirjamessuilla, EU:n kielipäivänä EU:n toimistolla, Uppsalassa ja Biskops Arnössä. Ensi vuoden puolella hän tekee matkan Ruotsissa, käyden tapaamassa jokaista paikallisosastoa näiden vuosikokouksissa.

Anni aloitti puolestaan marraskuun alussa, ja hoitaa media- ja viestintätehtäviä. Hänen päätehtävänsä EVS-vuodelle on kehitellä lehti tai julkaisu, jonka ensisijaisena yleisönä ovat FNUF:in ja PNN:n paikallisosastot. Tällä hetkellä suunnitelmana on julkaista ensi kesänä tai syksynä laaja inspiraatio- ja opaskirjan tyylinen lehti, jonka sisältö perustuisi paikallisosastojen toiveisiin. Lisäksi Anni kirjoittaa, tuottaa sisältöä ja käyttää eri medioita, pyrkimyksenä tuoda nuoria, Pohjoismaita, FNUF:ia, Suomen juhlavuotta, monimuotoisuutta ja niin sanottua ”kansainvälistä nordismia” enemmän esille.

Vuoden 2017 alussa toimistoon tulee vielä yksi suomalainen EVS-vapaaehtoinen lisää. Sen jälkeen seuraavat suomalaiset haetaan saman vuoden syksyllä, jälleen Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton kautta. Kenelle kyseinen työ voisi sopia? Laura sanoo seuraavasti:

Suosittelen harjoittelua pohjoismaisessa järjestössä kaikille, jotka ovat kiinnostuneita kansainvälisestä yhteistyöstä, kielitaidon vahvistumisesta, joilla on halu oppia ja kehittää kompetenssejaan, ja jotka haluavat olla mukana vaikuttamassa nuorisotoimintaan toisessa Pohjoismaassa. Harjoittelu antaa uusia näkökantoja, rohkeutta, pätevyyttä, taitoja ja tietoa ja mikä parasta – ystäviä ja seikkailuja!

Teksti: Anni Savolainen

Kuva: FNUF:in arkisto

Jaa somessa:

Luitko jo nämä?