Suomi toimii Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaana vuonna 2016. Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajakausi kestää vuoden, ja se kiertää Pohjoismaalta toiselle.
Mikä edes on Pohjoismaiden ministerineuvosto? Kyseessä on pohjoismaalaisten parlamentaarikkojen ja hallitusten yhteistyöfoorumi, joka perustettiin vuonna 1971. Pohjoismaiden ministerineuvosto on Pohjoismaiden hallitusten virallinen yhteistyöelin. Se pyrkii yhteispohjoismaisiin ratkaisuihin, joilla on selkeitä myönteisiä vaikutuksia näiden maiden kansalaisille. Toinen, eri yhteistyöfoorumi on Pohjoismaiden neuvosto. Sillä ei ole itsessään mitään muodollista valtaa, mutta jokaisella hallituksella on valta sisällyttää päätökset maansa lainsäädäntöön parlamenttien hyväksynnällä.
Suomen puheenjohtajakauden pääteemat ovat vesi, luonto ja ihmiset. Puheenjohtajakaudellaan Suomi aikoo edistää verkostomaista työskentelyä konkreettisten tavoitteiden ja hankkeiden parissa. Tavoitteena on nostaa pohjoismaisen yhteistyön kiinnostavuutta ja merkityksellisyyttä myös elinkeinoelämän ja kansalaisyhteiskunnan kannalta. Kolmea pääteemaa tukevat tavoitteet rajaesteiden poistamisesta, digitalisoinnin edistämisestä ja Pohjoismaiden yhteisen painoarvon vahvistamisesta Euroopan unionissa.
Suomi painottaa puheenjohtajakauden ohjelmassaan myös pohjoismaisten hyvinvointivaltioiden säilyttämistä. Pohjoismaat ovat vuosien kuluessa onnistuneet luomaan hyvinvointia ja tehokkuutta yhdistämällä korkeatasoisen osaamisen, yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon. Viimeksi Suomi on toiminut puheenjohtajamaana vuonna 2011, ja viime vuonna pesti oli Tanskan.
Pääministeri Juha Sipilä esitteli Suomen puheenjohtajakauden ohjelman keskeisen sisällön Pohjoismaiden neuvoston istunnossa Reykjavíkissa viime lokakuussa. Sipilän mukaan Pohjoismaiden edellytykset toimia digitalisaation edelläkävijöinä ovat erittäin hyvät. Esimerkiksi älysähköverkkojen, biotalouden, cleantechin, älykkään liikenteen ja terveydenhuollon digitalisaation kehittäminen tarjoavat mahdollisuuksia pohjoismaiselle edelläkävijyydelle.
Maailmanlaajuinen pakolaiskriisi on yksi suuri haaste Pohjoismaille. Kriisin ratkaisuun vaikuttavat muun muassa turvallisuuspoliittisen yhteistyön syveneminen sekä tiiviimpi yhteistyö ilmastokysymyksissä.
Puheenjohtajuus kattaa koko kalenterivuoden 2016 ja päättyy Pohjoismaiden neuvoston istuntoviikkoon Kööpenhaminassa loka-marraskuun vaihteessa. Suomi siis toimii nimenomaan pohjoismaisen hallitustenvälisen yhteistyön johtajana.
Puheenjohtajuudelle on verkkosivut osoitteessa www.norden2016.fi. Siellä on tietoa muun muassa vuoden ohjelmasta, projekteista ja tapahtumista.
Teksti: Anni Savolainen
Kuva: Norden2016
Lähteet: Ulkoasiainministeriö, Norden2016, Norden.org, Sosiaali- ja terveysministeriö