Viime kesänä vietin osan kesälomastani Kööpenhaminassa. Vierailuni aikana matkasin useamman kerran kätevästi ja ripeästi Öresundin sillan ylitse junalla Malmöön tapaamaan ystäviäni. Tällä hetkellä hyödyntämäni junayhteys ei toimi yhtä ripeästi eikä kätevästi kuin viime kesänä. Euroopassa yhä useammat maat ovat ottaneet käyttöönsä rajatarkastukset, ja jotkut ovat alkaneet pystyttää muureja rajoilleen.
Vapaa liikkuvuus on Pohjoismaisen yhteistyön kulmakiviä. Pohjoismaiden neuvosto on purkanut erilaisia rajaesteitä Pohjoismaiden väliltä jo yli kuusikymmentä vuotta. Näiden rajaesteiden purkaminen on luonut yhteispohjoismaiset työmarkkinat, jotka ovat hyödyttäneet kaikkia maita. Vaikka EU:n myötä kansainvälisen toiminnan painopiste on siirtynyt Eurooppaan, on pohjoismaisen yhteistyön merkitys säilynyt.
Elämme aikoja, jolloin kansainvälisen yhteistyön merkitys on erityisen korostunutta. Edessämme on globaaleja haasteita kuten ilmastonmuutos, yhteiset puolustuspoliittiset kysymykset sekä kansainväliset konfliktit ja niistä johtuva pakolaisuus. Vaikeat ajat korostavat eurooppalaisen yhteistyön sisäisiä ristiriitoja ja ovat omalta osaltaan muistuttaneet pohjoismaisen yhteistyön arvosta.
Lokakuussa 2015 Pohjoismaiden Neuvoston keskiryhmä nosti pöydälle Pohjoismaiden kansalaisuuden ja sosiaaliturvatunnusten yhtenäistämisen samanlaisiksi kaikissa Pohjoismaissa. Avaus on mahdollisuus Pohjoismaille olla edelläkävijöitä, kuten Pohjoismaat olivat yli 60 vuotta sitten aloittaessaan vapaan liikuvuuden pohjoismaissa.
Alkuperäinen aloite Pohjoismaiden kansalaisuudesta tuli Pohjoismaiden keskustanuorilta (Nordiska Centerungdomens Förbund, NCF). Ei ole yllättävää, että aloitteen takana olivat juuri nuoret. Nuoret hyödyntävät eniten kansainvälisen liikkuvuuden mahdollisuuksia. NCF:n aloite kuvastaa myös nuorten sitoutumista pohjoismaiseen yhteistyöhön ja rajaesteiden purkamiseen Pohjoismaiden välillä tulevaisuudessakin.
Pohjoismaiden kansalaisuus voisi olla vastaus niihin byrokraattisiin ongelmiin, joihin pohjoismaiden kansalaiset vielä törmäävät muuttaessaan Pohjoismaasta toiseen. Pohjoismaisen sopimuksen tulisi taata jokaisen Pohjoismaiden kansalaisen mahdollisuudet asettua ja elää missä tahansa Pohjoismaassa, työttömyydestä sekä sosiaalietuuksien vastaanottamisesta riippumatta. Aina se ei käytännössä ole totetunut, usein kyse on säännösten tulkinnasta.
Vielä viitisen vuotta sitten kohuttiin siitä, kuinka Tanska karkoitti pohjoismaiden kansalaisia sopimuksesta huolimatta. Norja taas ei myönnä kaksoiskansalaisuutta. Maan toiseksi suurin maahanmuuttajaryhmä on pitkään ollut ruotsalaiset.
Aikana, jolloin liian usein vastauksena on sisäänpäin käpristyminen, ihmisten arvottaminen kansalaisuuksien mukaan ja rajojen sulkeminen, on Pohjoismaiden kansalaisuus raikas avaus kansainvälisestä yhteistyöstä ja vapaan liikkuvuuden helpottamisesta.
Teksti ja kuva: Hanna-Marilla Zidan, PNN:n hallituksen 1. varapuheenjohtaja