Nordisk Kulturkontakt järjesti torstaina 23. maaliskuuta keskustelutilaisuuden pohjoismaisesta yhteistyöstä muuttuvassa maailmassa. Keskustelijoina olivat Pohjoismaiden neuvoston presidentti Britt Lundberg sekä suurlähettiläät Åge Grutle Norjasta, Jette Nordam Tanskasta ja Anders Ahnlid Ruotsista. Paneelin vetäjänä toimi Bengt Östling.
Muutoksen aika, mitä se on?
Donald Trumpin valinta Yhdysvaltain presidentiksi muuttaa koko maailman geopoliittisia suhteita. Se vaikuttaa myös meillä Pohjoismaissa. Kun yksi maailman suurvalloista alkaa kääntyä voimakkaasti sisäänpäin, se on luonnollisesti uhka ulkomaankaupasta paljon hyötyville maille, jollaisia kaikki Pohjoismaat ovat.
Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että Pohjoismaisen turvallisuusyhteistyön tiivistäminen ja ulkoisesti yhtenäiseltä näyttävä Pohjola ovat äärimmäisen tärkeitä asioita, kun kansainvälinen politiikka on muuttunut aiempaa epävarmemmaksi. Rauhallinen ja ystävällinen Pohjola voi toimia esimerkkinä muulle maailmalle. Pohjoismaiset vaikuttajat kokoontuvat huhtikuun alussa Tukholmaan keskustelemaan tarkemmin siitä, miten Pohjoismaiden tulisi tiivistää yhteistyötään suhteessa väleihin Trumpin Yhdysvaltojen kanssa.
Yhteiset lait – utopiaa vai realistinen tavoite?
Lakien harmonisoiminen Pohjoismaiden sisällä herätti keskustelua niin yleisössä kuin panelisteissakin. Britt Lundberg nosti esiin muun muassa hyvinvointiteknologiaan ja lääkkeisiin liittyvien lakien harmonisoimisen. Helpottaisi monen ihmisen elämää, jos omalla reseptillä saisi samat lääkkeet kaikista Pohjoismaista.
”En usko, että tanskalaiset ja norjalaiset vatsat ovat keskenään niin erilaisia, että niitä ei voisi lääkitä samoilla lääkkeillä,” Lundberg perusteli.
Täysin yhteisten lakien muodostamiseen sekä panelistit että yleisö suhtautuivat epäillen, vaikka se saattaisi säästää rahaa. Yhteisten lakien ja liittovaltioajatuksen esteenä on luonnollisesti myös Euroopan Unioni, joihin Pohjoismaista kuuluvat Suomi, Ruotsi ja Tanska.
Rajaesteiden purkaminen ykköstavoite
Pohjoismaiden neuvoston toiminnan pääpaino on tänäkin vuonna rajaesteiden purkamisessa, vaikka ”se ei kovin seksikkäältä teemalta kuulostakaan”, kuten Britt Lundberg asian ilmaisi.
Seikka, johon pohjoismaisen yhteistyön täytyisi panostaa yhä enemmän, on opiskeluvaihdon toimivuus. Norjan Suomen suurlähettiläs Åge Grutle ilmaisi huolensa siitä, että norjalaiset opiskelijat lähtevät paljon mieluummin vaihtoon esimerkiksi Britteihin, kuin Suomeen. Britt Lundberg nosti esiin sen, että Pohjoismaiden sisällä ei tunnusteta toisessa Pohjoismaassa opiskeltuja tutkintoja. Kun nuori lähtee vaikkapa Suomesta Ruotsiin, opiskelee tutkinnon ja palaa kotimaahansa, hänen asemansa työmarkkinoilla ei välttämättä ole sama, kuin Suomessa hankitun tutkinnon kansssa.
”Tässä asiassa olemme suorastaan protektionisteja,” hän totesi.
Mitä Pohjoismaiden neuvosto voi tehdä?
Suomi on tänä vuonna Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajamaa, ja Britt Lundberg toimii neuvoston presidenttinä. Lundberg korosti aloituspuheenvuorossaan voimakkaasti yhteisten pohjoismaisten arvojen tärkeyttä Pohjoismaisen yhteistyön välineenä. Pohjola tunnetaan demokratian ja tasa-arvon paikkana, ja näistä arvoista tulee pitää kynsin hampain kiinni. Lundberg varoitti kuitenkin tuudittautumasta omaan erinomaisuuteemme: tasa-arvoa voi mitata erilaisilla mittareilla, ja monella osa-alueella, kuten naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisessä, Suomi ei todellakaan komeile listojen kärjessä.
Lundbergin mukaan pohjoismainen yhteistyö tiivistyy yhteen sanaan, joka on myös tämän vuoden johtoteema neuvostossa. Yhdessä, tillsammans, Pohjoismaat saavuttavat takuuvarmasti enemmän, kuin yksin.
Teksti: Veera Paananen
Kuva: Søren Sigfusson/norden.org