Inför riksdagsvalet får Pohjola-Nordens Ungdomsförbunds politiska medlemsorganisationer möjligheten att skriva en kolumn till Nordhumla om vad de anser är de viktigaste frågorna som tangerar unga och Norden. Texterna publicerades i slumpmässig ordning. Först ut är Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO – De gröna unga och studerandenas förbund.
Jokainen ihminen tarvitsee toimeentuloa voidakseen elää. Parhaassa tapauksessa tämä toimeentulo hankitaan mielekkäällä ja sopivan haastavalla työllä.
Inför riksdagsvalet får Pohjola-Nordens Ungdomsförbunds politiska medlemsorganisationer möjligheten att skriva en kolumn till Nordhumla om vad de anser är de viktigaste frågorna som tangerar unga och Norden. Texterna publicerades i slumpmässig ordning. Först ut är Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO – De gröna unga och studerandenas förbund.
Jokainen ihminen tarvitsee toimeentuloa voidakseen elää. Parhaassa tapauksessa tämä toimeentulo hankitaan mielekkäällä ja sopivan haastavalla työllä.
Työelämän vaatimukset muuttuvat nopeasti. Koulutus onkin yksi tärkeimpiä pitkien ja yhtenäisten työurien takeita. Siksi koko ikäluokalle on tarjottava perusasteen jälkeinen koulutus. Laadukas koulutus on tie monipuoliseen osaamiseen niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Koulutus ja osaaminen ovat Suomen suurimpia menestystekijöitä.
Koulutuksesta säästämiseen on siksi saatava stoppi. Se on lyhytnäköistä politiikkaa, jonka kustannukset ovat tulevaisuudessa erityisesti nuorille moninkertaiset. Erityisesti toisen asteen koulutuksen satojen miljoonien säästöt ovat osoittautuneet täysin epärealistisiksi. Ne johtavat koulutusverkon supistumiseen, mikä taas ajaa 15-18 -vuotiaat nuoret pakkomuuton eteen päästäkseen opiskelemaan.
Leikkausten sijaan koulutusta pitää kehittää vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Esimerkiksi panostamalla kaikilla koulutusasteilla sähköisiin oppimateriaaleihin, parantamalla oppilaanohjausta, lisäämällä yhteistyötä sekä joustavuutta eri oppilaitosten välillä ja siirtämällä lukion painopistettä ylioppilaskirjoituksista jatkokoulutukseen valmentamiseen saadaan aikaan myös säästöjä.
Toisen asteen koulutus kaipaa monia uudistuksia, jotta se olisi laadukasta huomennakin. Ammattikouluissa lähiopetuksen määrää täytyy lisätä ja kirjata minimimäärä lakiin. Vanhempien tulojen vaikutus täysi-ikäisten, itsenäisesti asuvien opiskelijoiden opintotukeen toisella asteella on poistettava.
Kouluissa täytyy myös panostaa varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn. Riittävällä matalan kynnyksen kouluterveydenhuollolla voidaan estää monia ongelmia. Lähiopetuksen rooli tässä on huomattava: sosiaalinen tuki ehkäisee syrjäytymistä ja pahaa oloa. Siksi myös ryhmäkokojen täytyy olla maltillisia. Osallisuutta lisää myös oppilaitosdemokratia ja opiskelijoiden suorat vaikutusmahdollisuudet.
Laadukas koulutus antaa parhaat eväät tulevaisuutta ja työelämää varten. Siksi myös sen sisällöt on päivitettävä vastaamaan tätä päivää. Toisen asteen opetukseen täytyy sisällyttää ongelma- ja ilmiölähtöistä sekä tutkivaa opiskelijalähtöistä oppimista.
Opiskelun painopiste pitää siirtää yksityiskohtien ulkoa opettelusta tiedonhankkimisen opetteluun, ilmiöiden ja niiden merkitysten ymmärtämiseen ja kokonaisuuksien hahmottamiseen. Tätä jos mitä me nuoret tänään ja tulevaisuudessa tarvitsemme.
Teksti: Saara Ilvessalo
Kirjoittaja on Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtaja, oikeusnotaari ja maisteriopiskelija, Turun kaupunginvaltuutettu. Ehdolla eduskuntaan Varsinais-Suomen piiristä.
Kuva: Osku Raukunen
Työelämän vaatimukset muuttuvat nopeasti. Koulutus onkin yksi tärkeimpiä pitkien ja yhtenäisten työurien takeita. Siksi koko ikäluokalle on tarjottava perusasteen jälkeinen koulutus. Laadukas koulutus on tie monipuoliseen osaamiseen niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Koulutus ja osaaminen ovat Suomen suurimpia menestystekijöitä.
Koulutuksesta säästämiseen on siksi saatava stoppi. Se on lyhytnäköistä politiikkaa, jonka kustannukset ovat tulevaisuudessa erityisesti nuorille moninkertaiset. Erityisesti toisen asteen koulutuksen satojen miljoonien säästöt ovat osoittautuneet täysin epärealistisiksi. Ne johtavat koulutusverkon supistumiseen, mikä taas ajaa 15-18 -vuotiaat nuoret pakkomuuton eteen päästäkseen opiskelemaan.
Leikkausten sijaan koulutusta pitää kehittää vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Esimerkiksi panostamalla kaikilla koulutusasteilla sähköisiin oppimateriaaleihin, parantamalla oppilaanohjausta, lisäämällä yhteistyötä sekä joustavuutta eri oppilaitosten välillä ja siirtämällä lukion painopistettä ylioppilaskirjoituksista jatkokoulutukseen valmentamiseen saadaan aikaan myös säästöjä.
Toisen asteen koulutus kaipaa monia uudistuksia, jotta se olisi laadukasta huomennakin. Ammattikouluissa lähiopetuksen määrää täytyy lisätä ja kirjata minimimäärä lakiin. Vanhempien tulojen vaikutus täysi-ikäisten, itsenäisesti asuvien opiskelijoiden opintotukeen toisella asteella on poistettava.
Kouluissa täytyy myös panostaa varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn. Riittävällä matalan kynnyksen kouluterveydenhuollolla voidaan estää monia ongelmia. Lähiopetuksen rooli tässä on huomattava: sosiaalinen tuki ehkäisee syrjäytymistä ja pahaa oloa. Siksi myös ryhmäkokojen täytyy olla maltillisia. Osallisuutta lisää myös oppilaitosdemokratia ja opiskelijoiden suorat vaikutusmahdollisuudet.
Laadukas koulutus antaa parhaat eväät tulevaisuutta ja työelämää varten. Siksi myös sen sisällöt on päivitettävä vastaamaan tätä päivää. Toisen asteen opetukseen täytyy sisällyttää ongelma- ja ilmiölähtöistä sekä tutkivaa opiskelijalähtöistä oppimista.
Opiskelun painopiste pitää siirtää yksityiskohtien ulkoa opettelusta tiedonhankkimisen opetteluun, ilmiöiden ja niiden merkitysten ymmärtämiseen ja kokonaisuuksien hahmottamiseen. Tätä jos mitä me nuoret tänään ja tulevaisuudessa tarvitsemme.
Teksti: Saara Ilvessalo
Kirjoittaja on Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtaja, oikeusnotaari ja maisteriopiskelija, Turun kaupunginvaltuutettu. Ehdolla eduskuntaan Varsinais-Suomen piiristä.
Kuva: Osku Raukunen