Oulun seudun Pohjola-Nordenin nuorten (OSPNN:n) puheenjohtaja kertoo OSPNN:n järjestämästä Café Finland -tapahtumasta.
Vihdoin koitti se huhtikuinen perjantai, jolloin joukko pohjoismaisista asioista välittäviä ihmisiä kokoontui Oulun lähiseudulle Oulu-kouluun järjestämämme Café Finland -tapahtumaa varten. Ensimmäisenä iltana vaihdoimme paikallisosastojen välillä kuulumisia ja esittelimme omat osastomme mainosten avulla. Mainosten myötä selvisi aikalailla, millaisia muut paikallisosastot ovat ja mihin ne ovat matkalla. Toteutimme myös hienon pyykkinarukollaasin, joka summasi oman mielipiteemme osastoistamme.
Lauantaina käärimme hihat workshopeissa, joissa muotoutuivat muun muassa PNN:n vahvuudet, todettiin jäsenhankintaan liittyviä hyviksi koettuja ja huonoiksi todettuja keinoja sekä brainstormattiin paikallisosastotasolla toteutettavan PNN:n pyöreitä vuosia juhlistavan tapahtuman sisältöä.
Sunnuntaina oli luvassa Eero Mannisen, vierailevan puhujan, innostava esiintyminen. Hänen puheenvuoronsa sopi kuin nenä päähän summaamaan viikonlopun aikana käsittelemiämme aiheita sekä ihan suoraan kyseenalaistamaan sen, mitä olen koko alkukevään pohtinut: tiedänkö, mitä hallitukseni järjestötoiminnasta haluaa.
Mitä Café Finlandista sitten jäi käteen? INSPIRAATIOTA, rutkasti intoa ja uusia tuttavuuksia! Tuntuu siltä, etten olekaan yksin vastuussa järjestömme toiminnan jatkuvuudesta, vaan että muuallakin Suomessa on ihmisiä painimassa samojen asioiden parissa. Mutta kuten Eero Manninen totesi, järjestötoiminnan jatkuvuus ei ole yksinomaan puheenjohtajan vastuulla, vaan koko hallituksen on oltava valmis tekemään asioita sen eteen.
Mitä omaan puheenjohtajuuteeni tulee, niin vielä kaksi vuotta sitten en olisi voinut kuvitellakaan ryhtyväni tähän hommaan. En ole osallistunut juurikaan järjestötoimintaan ennen liittymistäni OSPNN:n hallitukseen viime vuonna. Aine- tai muutkaan järjestötouhut eivät ole koskaan kiinnostaneet hirveästi. Pohjola-Nordenin nuorisoliitto kuitenkin ajaa minua kiinnostavia arvoja ja asioita, ja tuntui luonnolliselta kantaa kortensa kekoon itselleni merkityksellisen asian vuoksi. Aluksi kiinnostuin tietysti ruokapainotteisista tapahtumista. Myöhemmin huomasin, että järjestö tarjoaa paljon muutakin.
OSPNN:n kevät on kulunut hieman liian nopeasti. Olemme kylläkin kokoustaneet kerran kuussa ja järjestäneet pari suurempaa tapahtumaa, Hyggeklubbenin ja Café Finlandin. Syksyllä käymme vierailemassa Oulun alueen kouluissa esittelemässä toimintaamme, teemme yhteistyötä Oulun Pohjola-Nordenin ja ainejärjestö Verban kanssa. Luvassa on siis aktiivinen syksy!
Tektsi & kuva: Maija Myllymäki[:sv]Oulun seudun Pohjola-Nordenin nuorten (OSPNN:n) puheenjohtaja kertoo OSPNN:n järjestämästä Café Finland -tapahtumasta.
Vihdoin koitti se huhtikuinen perjantai, jolloin joukko pohjoismaisista asioista välittäviä ihmisiä kokoontui Oulun lähiseudulle Oulu-kouluun järjestämämme Café Finland -tapahtumaa varten.Ensimmäisenä iltana vaihdoimme paikallisosastojen välillä kuulumisia ja esittelimme omat osastomme mainosten avulla. Mainosten myötä selvisi aikalailla, millaisia muut paikallisosastot ovat ja mihin ne ovat matkalla. Toteutimme myös hienon pyykkinarukollaasin, joka summasi oman mielipiteemme osastoistamme.
Lauantaina käärimme hihat workshopeissa, joissa muotoutuivat muun muassa PNN:n vahvuudet, todettiin jäsenhankintaan liittyviä hyviksi koettuja ja huonoiksi todettuja keinoja sekä brainstormattiin paikallisosastotasolla toteutettavan PNN:n pyöreitä vuosia juhlistavan tapahtuman sisältöä.
Sunnuntaina oli luvassa Eero Mannisen, vierailevan puhujan, innostava esiintyminen. Hänen puheenvuoronsa sopi kuin nenä päähän summaamaan viikonlopun aikana käsittelemiämme aiheita sekä ihan suoraan kyseenalaistamaan sen, mitä olen koko alkukevään pohtinut: tiedänkö, mitä hallitukseni järjestötoiminnasta haluaa.
Mitä Café Finlandista sitten jäi käteen? INSPIRAATIOTA, rutkasti intoa ja uusia tuttavuuksia! Tuntuu siltä, etten olekaan yksin vastuussa järjestömme toiminnan jatkuvuudesta, vaan että muuallakin Suomessa on ihmisiä painimassa samojen asioiden parissa. Mutta kuten Eero Manninen totesi, järjestötoiminnan jatkuvuus ei ole yksinomaan puheenjohtajan vastuulla, vaan koko hallituksen on oltava valmis tekemään asioita sen eteen.
Mitä omaan puheenjohtajuuteeni tulee, niin vielä kaksi vuotta sitten en olisi voinut kuvitellakaan ryhtyväni tähän hommaan. En ole osallistunut juurikaan järjestötoimintaan ennen liittymistäni OSPNN:n hallitukseen viime vuonna. Aine- tai muutkaan järjestötouhut eivät ole koskaan kiinnostaneet hirveästi. Pohjola-Nordenin nuorisoliitto kuitenkin ajaa minua kiinnostavia arvoja ja asioita, ja tuntui luonnolliselta kantaa kortensa kekoon itselleni merkityksellisen asian vuoksi. Aluksi kiinnostuin tietysti ruokapainotteisista tapahtumista. Myöhemmin huomasin, että järjestö tarjoaa paljon muutakin.
OSPNN:n kevät on kulunut hieman liian nopeasti. Olemme kylläkin kokoustaneet kerran kuussa ja järjestäneet pari suurempaa tapahtumaa, Hyggeklubbenin ja Café Finlandin. Syksyllä käymme vierailemassa Oulun alueen kouluissa esittelemässä toimintaamme, teemme yhteistyötä Oulun Pohjola-Nordenin ja ainejärjestö Verban kanssa. Luvassa on siis aktiivinen syksy!
Tektsi & kuva: Maija Myllymäki