IhmisetYhteiskunta

8.05.2020 09:00

Teksti: Elsi Haaparinne

 

Muistan kesältä 2014 lämpimät hellepäivät ja työpäivän jälkeiset uintireissut ravintolan viereisellä uimapaikalla työkavereiden kanssa. Työpäivät saaristossa satamaravintolassa saattoivat olla pitkiä, mutta päällimmäisenä muistan sen kesän olleen huoleton. Kesät rytmittivät lukuvuosia antamalla kaivattua taukoa opinnoista ja kesätyöni olikin jotain ihan muuta kuin sisätiloissa tietokoneen ääressä istumista.

Katsoin Ylen aamuohjelmaa 17.4. jossa PAM:in puheenjohtaja Annika Rönni-Sällinen arvioi kymmenientuhansien kesätyöpaikkojen peruuntuneen tänä vuonna. Monille palvelualan yrityksille kesä 2020 näyttää vähintään epävarmalta, mikä heijastuu sesonkirekrytointeihin. Tuntuu hurjalta ajatella, mitä tämä merkitsee monille nuorille ja opiskelijoille, joiden toimeentulo koostuu myös kesätöistä ansaituista palkoista. Myös omalla kohdallani opiskeluaikojeni toimeentulo koostui pääosin opintotuesta sekä kesätöistä kerrytetyistä säästöistä. Tuntuu siksikin harmilliselta, että monet ravintolat ja kahvilat, jotka perinteisesti työllistävät paljon nuoria, joutuvat eri rajoitusten takia ahtaalle.

Monille koulua käyville nuorille eivät kesätyöt myöskään ole vain toimeentulon tae vaan myös ensikosketus työelämään, jonka kautta opitaan niin työnteosta kuin itsestäkin. Töitä tehdään usein opintojen ohessa määräaikaisella työsopimuksella.  Nuorison työllistymisen suurin vaikuttava tekijä on talouskasvu. Talouden kasvaessa löytyy työpaikkoja monille tekijöille ja taantuman iskiessä taas monet kokeneemmatkin työntekijät lomautetaan tai irtisanotaan. Koronasta johtuva taloudellinen taantuma tulee siis mitä todennäköisemmin kasvattamaan nuorisotyöttömyyttä. Yksi merkittävä syy tälle on, että talouden laskusuhdanteessa yritykset irtisanovat tai lomauttavat usein ensimmäisenä määräaikaiset tai osa-aikaiset työntekijät, joita nuoret yleensä ovat. Aiempienkin lama-aikojen seurauksena ovat nuoret kokeneet enemmän ja pidempää työttömyyttä suhteessa muihin työikäisiin. 1990-luvun laman aiheuttama nuorisotyöttömyysprosentti laski vasta 2000-luvulla yhtä matalaksi, kuin mitä se oli ennen laman alkua 80-luvulla. Kun talous alkaa jälleen kasvaa, palkataan ensisijaisesti ne työnhakijat, joilla on pidempi työhistoria ja nuoret, joilla tyypillisesti on vähemmän työkokemusta jäävät monesti ulkopuolelle. Tässä muodostuu noidankehä, jossa työpaikka edellyttää työkokemusta ja työkokemus edellyttää työpaikkaa.

Suomesta moni onkin lähtenyt ulkomaille työkokemuksen ja korkeamman palkkatason perässä. Tällä hetkellä näyttää tosin epävarmalta, pääseekö edes lähimmäisiin Pohjoismaihin työskentelemään matkustusrajoitusten takia. Tämä yhdistettynä kotimaan työllistymisen vaikeuksiin vaikuttaa siltä, että nuorille ei jää kovin montaa vaihtoehtoa. Kesätyöt ovat tietenkin vain yksi osa nuorten hyvinvointia, jota koronakriisi kokonaisuudessaan koettelee. Kesätöiden peruuntuminen voi kuitenkin nostaa huolia omasta taloudellisesta pärjäämisestä, mikä voi johtaa opintojen etenemisen hidastumiseen.

On kuitenkin yksi ala, jolta vielä löytyy sesonkitöitä: maatalous ja marjan poiminta. Tänä keväänä on tullut selväksi, että Suomessa on tuhansia työpaikkoja, jotka aiempina vuosina on täytetty ulkomaalaisella työvoimalla. Koronasta aiheutuneet matkustusrajoitukset ovat pakottaneet maatilojen työnantajat harkitsemaan nyt kotimaisen työvoiman palkkaamista. Tilanne vaikuttaa pintapuolin optimistiselta, kunhan saadaan saatavilla olevat työt ja työntekijät kohtaamaan. On kuitenkin hyvä muistaa, ettei työllistyminen maaseudulle ole niin yksioikoinen asia vaan vaatii työntekijältä joustavuutta ja resursseja. Töihin matkustaminen voi edellyttää esimerkiksi autoa tai jopa muuttoa kokonaan toiselle paikkakunnalle. Kaikille maaseudun työpaikat eivät siis ole yhtä saavutettavissa. Oma kesätyöni pienessä saaristolaiskylässä oli mahdollista pitkälti sen takia, että seutu oli minulle entuudestaan tuttua kesämökkipaikkakuntana. Sain myös asua sukuni mökillä ilmaiseksi enkä siten joutunut maksamaan kahta päällekkäistä vuokraa kesältä. Töihinkin matkustaminen kävi leppoisasti ja edullisesti pyöräillen.

Koronakriisin aiheuttama taloudellinen taantuma voi pitkäänkin vaikuttaa nuorten työllistymiseen. Voi viedä taas vuosia ennen kuin nuorisotyöttömyysprosentit ovat yhtä matalalla, kuin ennen poikkeustilan julistamista. Tilanne vaatii ponnistuksia yhteiskunnalta ja hallitukselta, ettei Suomeen muodostu kokonaista sukupolvea, jolle työllistyminen näyttää epävarmalta ja tulevaisuudenkuva epäluotettavalta.

 

Kirjoittaja on kulttuuritieteilijä ja PNN:n tuore markkinointikoordinaattori, joka aikoo kasvattaa mökillään auringonkukkia ja avomaankurkkuja.