silta joen yli

30.11.2020 15:37

Nuoret kokevat yhä rajaesteitä, kun he muuttavat esimerkiksi työn tai opiskelujen perässä Pohjolassa. Tämä on tullut kahtena edellisenä vuonna vahvasti esille, kun Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto on kerännyt selvitystä pohjoismaalaisten nuorten kokemista rajaesteistä heidän muuttaessaan Pohjoismaiden välillä. Tämän vuoden rajaestekyselyssä nousivat esiin koronakriisin aiheuttamat liikkumisrajoitteet. Kyseiset rajoitteet ovat olleet tiedotuspohjaisia ja tietoteknisiä, mutta vaikutus on ollut eri: liikkumisrajoitteet ovat aiheuttaneet nuorille taloudellista haittaa ja olleet epäinhimillisiä. Koronakriisin johdosta käyttöön otetut liikkumisrajoitteet ovat vakavasti vaurioittaneet sosiaalista kanssakäymistä Pohjolassa. Nyt ei ole kyse pelkästään siitä, että opiskelu, työskentely ja eläminen toisessa Pohjoismaassa olisi helpompaa. Kyselyn vastaukset viittaavat siihen, että pohjoismainen yhteistyö on monen kohdalla menettänyt uskottavuutensa.

Pohjoismaat tekevät paljon yhteistyötä, ja tavoitteena on maailman yhtenäisin alue. Käytännössä kuitenkin maiden erilaiset järjestelmät, lait ja säännöt luovat haasteita, jotka vaikuttavat Pohjolassa maiden välillä muuttamiseen. Nämä rajaesteet vaikeuttavat jokapäiväistä elämää, oli kyse sitten opiskelusta tai liiketoiminnan harjoittamisesta. Tänä vuonna koronakriisi on rajoittanut työn, opiskelun, perhesuhteiden tai omaisuuden vuoksi tapahtuvaa, rajat ylittävää liikkumista. Rajoitteet ovat myös vaikuttaneet asenteisiin ja siihen, miten ihmiset erityisesti raja-alueilla kohtelevat toinen toistaan. 

On siis tärkeää, että Pohjoismaat tekevät yhteistyötä, jotta rajaesteitä voidaan purkaa ja siten helpottaa ihmisten liikkumista sekä toimintaa Pohjoismaiden välillä. Rajaesteet ovat yksi pohjoismaisen yhteistyön suurimmista tulevaisuudenuhista, sillä pohjoismainen identiteetti syntyy jo nuorena. On tärkeää, että esimerkiksi opiskelu tai harjoittelu toisessa Pohjoismaassa ei vaadi nuorelta monimutkaista selvittelyä, vaan että järjestelmä on selkeä. Vaikka monia rajaesteitä on pystytty ratkaisemaan selventämällä pohjoismaisia järjestelmiä ja sääntöjä, on vielä silti paljon tehtävää. Koronakriisin aiheuttamia rajaesteitä on tähän mennessä (13.3.-4.10.2020) ollut 42, ja niistä 24 on nyt purettu. Pelko kuitenkin on, että vaikka koronakriisin aiheuttamat rajaesteet saataisiin purettua, asenneongelmat jäävät pysyviksi. Näin ei saa meidän mielestämme käydä.

Ongelmia viranomaiskommunikaatiossa

Tänä vuonna moni tietoomme tulleista rajaesteistä koski puutteellista tai myöhäistä viranomaiskommunikaatiota kriisin keskellä, raja-alueiden ulkopuolella asuvien matkustusrajoituksia sekä rajat ylittäviä palkanmaksuongelmia. Kriisin alla Suomen viranomaiset ovat viestittäneet, että Suomen kansalainen saa aina palata kotimaahan – tämän lisäksi suomalaisen, jolla on todistettavasti toisessa maassa työ- tai opiskelupaikka, pitäisi pystyä matkustamaan maahan, jossa työskentelee tai opiskelee.

“Suurimmat ongelmat rajanylitykseen liittyen ovat olleet huono kommunikaatio viranomaisten taholta. Omalla kohdallani kyse oli siis oikeudesta matkustaa Suomesta Ruotsiin aikana, jolloin viranomaisten tiedotuksen mukaan laivalla matkustaminen oli kiellettyä, vaikka näin ei käytännössä ollutkaan. Asun Tukholmassa, mutta opiskelijavaihdon takia minulla ei keväällä ollut asuntoa ja asuin maalis-huhtikuussa vanhempieni luona Suomessa. Jotta pystyin muuttamaan uuteen asuntoon keväällä oli minun välttämätöntä matkustaa Ruotsiin ja siksi puutteellisella viestinnällä oli suuri vaikutus omaan arkeeni.“ 

Oskari, suomalainen opiskelija Ruotsissa

Meidän mielestämme olisi pitänyt toimia näin: Suomen kansalaisella on aina oikeus palata kotimaahansa (Suomen peruslain 9 §), mutta valitettavasti tämä oikeus jäi monille suomalaisille viranomaistiedotuksen myötä epäselväksi, kun matkustusrajoitukset astuivat äkillisesti voimaan. Viranomaistiedotuksesta jäi myös monille epäselväksi, mikä on suositus ja mikä kielto. Käytännön asiat kuten se, millainen työ- tai opiskelutodistus tulisi esittää eri kulkuneuvoilla matkustaessa, sekä epätietoisuus siitä, saako julkisia kulkuvälineitä käyttää jatkokuljetuksena rajan ylittävän paluumatkan jälkeen, tekivät tilanteesta entistä vaikeamman tulkita. Viranomaiset jättivät yksityiskohtia osittain laivayhtiöiden tiedotuksen varaan, jolloin moni, kuten Oskari, epäröi turhaan sitä, voisiko matkustaa Suomesta Ruotsiin vai ei. Viranomaisten tiedotus kansalaisille ei olisi kriisitilanteessa saanut olla tulkinnanvaraista

Empatiaa asenteisiin ja päätöksentekoon

Moni nuori työntekijä on ollut vaikeassa asemassa, kun norjalainen työnantaja ei ole sallinut karanteenia, eivätkä rajayhteisön (Suomen, Ruotsin ja Norjan rajakuntien) sallitut, karanteenittomat rajanylitykset (24.9.2020) ole koskeneet heitä.

“En saa liikkua vapaasti koti-Suomeen Norjasta koronan vuoksi. Asun Pohjois-Norjassa, mutta en rajakunnassa, joten minun kuuluisi olla karanteenissa aina Suomeen saapuessani. Suomen kotini on rajaseudulla käsivarressa. Minun sukulaiseni, ystäväni ja perheeni asuvat kolmessa eri maassa (Ruotsi, Suomi ja Norja). Aiemmin kolmen maan ”kansalaisena” olo on ollut mukavaa, helppoa ja luonnollista. Nyt koronan myötä koen että sukulaisia ei saa enään laillisesti tavata. Joku maista paheksuu tai kieltää, jos toinen hyväksyy. Eriäväisyydet maiden käytännöissä ja liian rajoittavat koronatoimet pohjoisessa ovat turhauttavia, täysin turhia, ihmisarvoa loukkaavia, taloudellisesti huonoja ratkaisuja ja kuluttavia.

Se, että olen suomalainen ja haluan välillä käydä kotona, asettaa minut nyt epäedulliseen asemaan työmarkkinoilla. Kukapa haluaisi palkkalistoillensa suomalaisen, joka joudutaan testaamaan koronan vuoksi toistuvasti? Lisäksi koti-Suomessa käymisen jälkeen minut joudutaan joka kerta sijoittamaan töihin, joissa en ole tekemisissä potilaiden kanssa, kunnes testitulos saadaan. Julkisesti en uskalla asiasta puhua, sillä pelkään, että saisin silloin unohtaa työurani Norjassa ”vaikeana tyyppinä”.” 

Anonyymi, suomalainen työntekijä Norjassa

Näin tulisi meidän mielestämme nyt toimia: 

Anonyymin tarina on hyvä esimerkki siitä, millaista kohtelua rajoja työnsä takia ylittävät ihmiset ovat saaneet tänä vuonna osakseen. Esimerkiksi Pohjoismaiden pääministerien kyselytunnilla nostettiin esiin työpaikkakiusaaminen ja jopa avoin vihamielisyys, jota rajojen yli kulkevat ihmiset ovat joutuneet kokemaan. Kyselytunnilla peräänkuulutettiin pääministerien arvojohtajuutta ja vaikuttamista kansalaisten inhimillisempiin asenteisiin, ja muun muassa pyydettiin Norjan pääministeriä osoittamaan sympatiaan niitä kohtaan, joiden elämä, työ, opinnot ja perhe ovat rajojen molemmilla puolilla. Me peräänkuulutamme samaa: kielteiset asenteet toista pohjoismaista kansaa kohtaan jättävät syviä arpia ja voivat aiheuttaa pohjoismaiselle yhteistyölle pysyviä haittoja. Nuorten pohjoismaalaisten tulisi edelleen luottaa toisiinsa ja arvostaa kallisarvoista rajattomuutta.

Yhteispohjoismainen e-tunnistautuminen puuttuu yhä

Nuorisoliiton kolmena edellisenä vuonna toteuttamassa rajaestekampanjassa ovat toistuneet nuorten kokemat ongelmat, jotka johtuvat yhteisen sähköisen tunnistautumisen puutteesta. Nuorten kuva edistyksellisestä ja digitaalisesta Pohjolasta ei toteudu käytännössä, kun nuori ihminen päättää muuttaa toiseen Pohjoismaahan työn tai opiskelun perässä. Nuoret ovat haavoittuvammassa tilanteessa kuin muut muuttoa tekevät, sillä heillä harvoin on säästöjä tai lisätuloja sen varalle, ettei varsinaista tuloa saa heti pankkitililleen. Pankit esimerkiksi vaativat kaikissa Pohjoismaissa, että henkilöllä on kohdemaan henkilöllisyystodistus, vaikka lainsäädäntö sallisikin pankkitilin avaamisen henkilöllisyystodistuksen avulla omasta pohjoismaisesta kotimaasta käsin.

“Muutto huhtikuussa Helsingistä Tukholmaan venyi, koska laivaliikenne ei ollut avoin yksityishenkilöille. Tärkein oli kuitenkin ID-kortin hankkiminen jonka sain käyntiin vasta toukokuun lopussa. En saanut palkkaa kolmeen kuukauteen, koska en saanut ruotsalaista pankkitiliäni auki Suomesta käsin.”

Anonyymi, suomalainen töissä Ruotsissa

Pohjoismainen yhteistyö ei saa jäädä juhlapuheisiin, vaan sen tulee aidosti helpottaa maiden välillä liikkuvien ihmisten arkea ja kohtaamisia. Rajaesteitä poistetaan esimerkiksi digitalisaation lisäämiseen tähtäävällä johtajuudella, tietoalustayhteistyöllä sekä kommunikaation lisäämisellä viranomaistasolla, jolloin yksityishenkilön ei tarvitse itse tehdä kaikkea työtä pohjoismaisten viranomaisten välillä. Ennen kaikkea yhteispohjoismainen e-tunnus olisi luonteva seuraava askel kohti yhtenäisempää Pohjolaa. Sen avulla voitaisiin luoda järjestelmä, jossa asiointi esimerkiksi pankkien tai viranomaisten kanssa pystyttäisiin tekemään toimivammaksi, minkä ansiosta voitaisiin poistaa rajaesteitä Pohjoismaasta toiseen liikuttaessa. Myös tämän vuoden koronarajoitteiden kohdalla yhteispohjoismainen e-tunnus olisi ollut avuksi rajanylitystilanteissa.

Pohjoismaiset pääministerit ja hallitukset päättävät sävelen ja ovat vastuussa pohjoismaiden kansalaisten asenteista toisiaan kohtaan. Nyt työpaikkakiusaaminen ja yleisesti kovat asenteet ovat aiheuttaneet pahoinvointia ja yksinäisyyttä. Johtajina pääministerit ja hallitukset ovat tästä asiasta vastuussa.

Kommentoi ››

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *