Annika Lepistö 27.1.2020
Vuosi 2020 on tärkeä vuosi luonnon ja ympäristön kannalta. Se on kriittinen silmänräpäys maailman historiassa, sillä sen aikana tullaan asettamaan tulevien vuosien päämäärät. Tänä vuonna nimittäin laaditaan uusi globaali sopimus sekä yhteinen viitekehys biodiversiteetin eli luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi, ja nuoret ympäri maailman osallistuvat keskusteluihin kertoen mielipiteitään ja vaihtaen kokemuksiaan. Myös Pohjolassa nuorten äänet pääsevät kuuluviin. Mutta miksi nuoret Pohjoismaissa keskustelevat biodiversiteetistä juuri nyt ja mitä keskusteluissa on pelissä?
Yhdistyneiden kansakuntien IPBES Global Assesment report-raportti nostaa esiin, kuinka miljoonaa kasvi- ja eläinlajia uhkaa sukupuutto ja kuinka ekosysteemien tila huononee nopeammin kuin koskaan. Tämä tarkoittaa, että kansainvälisen talouden, ihmisten elinkeinojen ja ruoantuotannon perusta horjuu. Tällä kehityksellä on vakavia seurauksia, jos se jatkuu yhtä huolestuttavana. Ympärillämme olevat ekosysteemit, joista olemme riippuvaisia, tarvitsevat nyt kipeästi apuamme ja suojelustamme. Tästä huolimatta raportin mukaan kansainvälinen vastaus ilmastouhkaan on ollut riittämätön. Tarvitaan siis järjestelmänmuutos, johon kaikki osallistuvat ja kaikki otetaan mukaan.
Nuorten osallistuminen biodiversiteettineuvotteluihin on huomioitu kansainvälisesti. Onkin olemassa useita hyviä syitä, miksi nuoret ympäri maailman antavat juuri nyt moninkertaisen panoksensa. Me nuoret haluamme pysäyttää nämä elinympäristöllemme tuhoisat kehityskulut, jotta meillä olisi toivoa tulevaisuudesta, jossa voimme yhä nauttia luonnon monimuotoisuudesta. Yhä uudet huolestuttavat raportit ympäristön tilasta ja uutiskuvat Australian metsäpaloissa kuolevista pandoista ovat iskostaneet nuoriin halun tehdä jotain kääntääkseen kehityksen suunnan. Nuorten globaali biodiversiteettiverkosto (GYBN) puolustaa myös ylisukupolvista oikeudenmukaisuutta. Tämä tarkoittaa, että aiempien sukupolvien tulisi ottaa vastuu luonnon suojelemisesta tuleville sukupolville. Nuoret haluavat osallistua, saada äänensä kuuluviin ja työskennellä paremman tulevaisuuden puolesta.
Pohjoismaiset nuoret mukaan
Jotta nuoret saisivat oman foorumin vaihtaa ajatuksia, ideoita ja mielipiteitä, Pohjoismaat ovat tarttuneet toimeen ja järjestävät kansallisia työpajoja, jotka kokoavat nuoret yhteen. Työpajojen pohjana toimii nuorten kanssa yhteistyössä laadittu työkalupakki. Se on neuvoa-antava opaskirja, joka auttaa ottamaan nuoret mukaan keskusteluihin ja opetustuokioihin luonnon monimuotoisuuteen liittyen. Työkalupakin ovat valmistelleet Pohjoismaiden neuvosto sekä Pohjoismaiden ministerineuvosto yhteistyössä nuorten neuvonantajien kanssa, ja se nostaa esiin tieteen luonnon monimuotoisuuden taustalla sekä teemaan liittyviä ajankohtaisia kysymyksiä, joista nuoret keskustelevat työpajoissa. Näiden keskustelujen pohjalta kootaan yhteen nuorten mielipiteitä ja kantoja, jotka toivottavasti huomioidaan ja kunnioitetaan kansainvälisissä neuvotteluissa. Työkalupakki on siis apuväline, jolla nuoria aktivoidaan yhteiseen ponnistukseen, jolla olisi mahdollisimman suuri vaikutus tulevaisuuteen.
Tulevaisuus on meitä nuoria varten – myös vuotta 2050 seuraavat vuosikymmenet. Tätä ennenkin eläisimme mieluiten sopusoinnussa luonnon kanssa. Monien mielestä tämä on toivoton tehtävä, mutta me nuoret työskentelemme jo nyt tätä tavoitetta kohti. Koko Pohjolassa ja koko maailmassa nuoret kokoontuvat yhteen keskustelemaan, suunnittelemaan ja toimimaan. Nyt laitamme käyntiin tämän luonnon monimuotoisuuden puolesta toimimisen supervuoden, mutta tämänkin jälkeen me edelleen ilmestymme paikalle, jatkamme vaikuttamista ja jatkamme toimintaa. Meissä nuorissa asuu uskomaton voima, kun keräännymme yhteen ja työskentelemme sitkeästi paremman tulevaisuuden puolesta.
TEKSTI Annika Lepistö
KUVA Lena Höglund
KÄÄNNÖS Aino Kirjonen