Jos juhannus olisi maisema, olisi se minulle Ahvenanmaan rantakalliot. Juhannus on hyvin pohjoismaalainen juhla, joten siitä kannattaakin ottaa ilo irti kurkistamalla myös naapurialueiden perinteisiin.
Olennainen osa saariston juhannuksen viettoa on juhannussalko, jollainen pystytetään lähes joka kylään. Sen ympärille kokoonnutaan viettämään keskikesän juhlaa yhdessä, mikä tekee siitä myös mukavan yhteisöllisen perinteen. Ja tähän perinteeseen on mahdollista päästä mukaan vaikkei omaa mökkiä saarella sattuisi olemaankaan, salkoja pääsee ihailemaan eri kylissä ja kaikille avointa ohjelmaa järjestetään mm. Kastelholman Jan Karlsgårdenissa.
Juhannussalkojen koristeilla on paljon eri symbolisia merkityksiä, juhannussalon eri yksityiskohdat kuvastavat mm. kaunista säätä, merenkulkua, maanviljelyä ja kalastusta. Salkojen komeudella myös kisaillaan kylien kesken. Lisää koristelujen merkityksestä voit lukea esimerkiksi täältä.
Tärkeää on tietysti myös syödä hyvin ja viettää aikaa läheisten kanssa. Kesän ensimmäiset mansikat ja saaristolaisleipä maistuvat aivan erityisen hyville saaristossa.
Sara Nyman, PNN:n puheenjohtaja
Kansallispäivä juhannusjuhlintojen korvaajana
Grönlannin sijainnin vuoksi yötön yö on hyvinkin todellisuutta suurissa osissa maata juhannuksen aikaan. Grönlannin omaperäisyys näyttäytyy hyvin juhannuksen viettona, tai itseasiassa miten sitä ei oikeastaan vietetä. Juhannuksen korvaa Grönlannin kansallispäivä 21. kesäkuuta, joka valikoitui kansallispäiväksi Grönlannin omalaatuisen keskikesän vuoksi.
Ei siis juhannuskokkoja ja saunomista. Päivään kuuluu enemmän perinneasuja, kuorolaulua, juhlapuheita ja yhteisötapahtumia eri puolilla maata. Grönlannin lipun, joka otettiin käyttöön vasta vuonna 1985, voi nähdä ympäri maata ihmisten käsissä ja saloissa liehumassa.
Maan pääkaupungissa Nuukissa järjestetään perinteiset hylkeenmetsästyskisat. Se, joka palaa satamaan ensimmäiseksi hylkeen kanssa, voittaa. Vaikka aihe on kansainvälisesti tunteita herättävä, on hylkeenmetsästys osa inuiittikulttuuria ja monelle grönlantilaiselle myös lähde toimeentulolle.
Grönlannin keskikesän vietto yllätti minut Nordjobb-työni aikana. Toisaalta se oli hyvä muistutus siitä, että Pohjoismaissakin on suuria kulttuurieroja. Tämä ei tarkoita, että emme jakaisi keskeisiä arvoja, ja Pohjoismaat ovatkin erilaisuudessaan yhtenäisiä. Grönlanti ei ole tanskalainen vaan edustaa erilaista versiota pohjoismaalaisuudesta.
Samuli Aho, PNN:n varapuheenjohtaja