Hyppää sisältöön

Trump ja Putin Helsingissä – ihmisoikeus- ja ympäristökysymyksissä Suomi ei ole neutraali eikä puolueeton

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapaavat Helsingissä maanantaina 16. heinäkuuta. Keskustelunaiheiksi tapaamisessa on veikkailtu muun muassa maiden välisiä suhteita ja turvallisuuspoliittisia aiheita. Sen sijaan ilmastonmuutoksen tai ihmisoikeuksien ei ole annettu ymmärtää olevan asialistalla. Niiden kuitenkin olisi syytä olla.

Tapaamista on kauhisteltu etukäteen kansainvälisessä mediassa, eikä syyttä. Presidentti Trump on osoittautunut melko arvaamattomaksi poliitikoksi, joka haluaa tavata presidentti Putinin myös kahden kesken, jopa ilman ammattitulkkeja. Eurooppalaisessa ja pohjoismaisessa politiikassa tällaista kansainvälisen politiikan muutosta kahdenvälisiin suhteisiin perustuvaksi ei onneksi ole nähty.

Trumpin ja Putinin tapaaminen Helsingissä osuu muutenkin moneen kipupisteeseen pohjoismaisissa arvoissa. Demokratia, ihmisoikeudet, ympäristö ja ilmasto ovat täällä tärkeitä. Mikään näistä ei ole ollut presidenttien Trump ja Putin prioriteettilistan kärjessä, molempien maiden politiikka on kääntynyt jopa näiden arvojen vastaiseksi. Tämä on huolestuttavaa kehitystä.

Suomen presidentti Sauli Niinistö aikoo Arctic Todayn mukaan nostaa tapaamisessa keskusteluun Itämeren alueen jännittyneen tilanteen ja arktisen alueen ongelmat, erityisesti mustan hiilen päästöt. Niinistön todelliset vaikutusmahdollisuudet siihen, että Trump ja Putin todella alkaisivat tehdä jotain esimerkiksi arktisen alueen ilmastokatastrofin eteen, lienevät pienet. Tällaiset avaukset ovat kuitenkin pohjoismaisen Suomen tehtävä sen toivottaessa tervetulleeksi valtionjohtajat, joiden harjoittama politiikka ei sovi pohjoismaiseen oikeustajuun. Suomi ei voi vain tarjota tiloja tapaamiseen, vaan sen on aktiivisesti pyrittävä saamaan omia arvojaan ja intressejään agendalle.

Ympäristö- ja ihmisoikeuskehitys eivät vain tapahdu, vaan jonkun on se tehtävä – etenkin maailmassa, jossa valtioiden oman edun tavoittelu tuntuu lisääntyvän globaalin solidaarisuuden kustannuksella. Kansalaisyhteiskunta asiaan on reagoinut, ja Trumpin ja Putinin tapaamispäivälle sekä sen aatolle on useampi taho suunnitellut mielenilmausta.

Suomella onkin nyt hyvä tilaisuus näyttää, että ihmisoikeus- ja ympäristökysymyksissä se ei ole neutraali eikä puolueeton.

Matleena Moisio

Kirjoituksen sisältö vastaa kirjoittajan omaa näkemystä, eikä se edusta Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton virallista kantaa.

Jaa somessa:

Luitko jo nämä?