IhmisetKulttuuriYhteiskunta

18.09.2019 15:42

Teksti Sanni Selene Tenn ja Katja Silvasti

 

Pyöräily on ajankohtainen yhteiskunnallinen teema niin Suomessa kuin Tanskassakin. Pääkaupunkiseudulla vietettiin keväällä pyöräilyviikkoa, jota koordinoivat Helsingin Polkupyöräilijät. Tanskassa pyöräilyllä vaikuttaa olevan valtava suosio niin liikkumis- kuin liikuntamuotonakin.

Kiinnitimme huomiota tanskalaiseen pyöräilykulttuuriin ollessamme Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton matkalla Kööpenhaminassa viime keväänä. Tapasimme matkan aikana sisarjärjestömme edustajia, sekä Föreningen Nordens Ungdomin ja Kööpenhaminan paikallisosaston hallituksen jäseniä. Tutustuimme samalla pääkaupunkiin ja tanskalaiseen kulttuuriin. Kööpenhaminan pyöräilykulttuuri kiinnosti heti molempia. Pyöräily onkin Kööpenhaminassa olennainen osa kaupunkikuvaa.

Kööpenhamina – maailman paras pyöräilykaupunki?

Kööpenhamina on valittu kahdesti maailman parhaaksi pyöräilykaupungiksi. Kaupunki on täynnä pyöräteitä, ihmiset lapsesta vaariin pyöräilevät, ja pyöräkaistoja löytyy jokaiselta kadulta. Pyöräilijöille on usein jopa omat liikennevalot risteyksissä. Kööpenhaminassa 41% kaikista koulu- ja työmatkoista tehdään pyörällä. Oli mukava huomata kokonaisia perheitä pyöräilemässä kaupungissa. Lapsetkin tunsivat pyöräkaistojen säännöt. Helsingin ajoittain hyvinkin sekaviin pyöräilyjärjestelyihin tottuneelle Kööpenhaminan järjestelmällisyys ja pyöräilijöiden huomiointi tekee vaikutuksen.

Kööpenhaminalla on silti kunnianhimoiset pyöräilytavoitteet. Kaupungin tavoite on lisätä pyöräilyn suosiota vuoteen 2025 mennessä niin, että kaikista työ- tai koulumatkoista puolet tehtäisiin pyöräillen. Keskimäärin jokainen kaupungin asukas pyöräilee 1,6 km päivässä vuoden ympäri. Kööpenhamina haluaa pysyä maailman parhaana pyöräilykaupunkina, ja pyrkii hiilineutraaliuteen vuoteen 2025 mennessä. Siksi se kehittää pyörätieverkostoaan entistä turvallisemmaksi ja nopeammaksi.

Helsingissä kehitystä kaupunkipyöristä

Helsingissä pyöräillään vähemmän kuin Kööpenhaminassa. Toki on huomioitava, että Kööpenhaminassa pyöräilyolosuhteet ovat läpi vuoden paremmat kuin Helsingissä. Vuonna 2016 Helsingissä 10% matkoista tehtiin pyöräillen. Tanskassa vastaava luku oli alle viiden kilometrin matkoista 26 % ja kaikista matkoista 16%. Helsingin tavoitteena on kasvattaa määrää 15 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Tilastoja tämänhetkisestä tilanteesta ei löytynyt, mutta Helsingissä vuodesta 2016 ihastuttaneiden kaupunkipyörien uskoisi lisänneen pyöräilyintoa.

Määräänsä nähden Helsingin kaupunkipyörät ovat maailman suosituimpien joukossa, eikä ihme: kausi on edullinen, ja kausihintaan sisältyvässä puolen tunnin ajoajassa pääsee näppärästi paikasta toiseen. Varsinkin ruuhka-aikoina pyöräily on lyhyillä matkoilla nopea vaihtoehto verrattuna bussiin tai raitiovaunuun. Kaupunkipyörillä ajettiin vuonna 2018 yli kolme miljoonaa matkaa Helsingissä ja Espoossa. Kaudella 2019 pyöräverkosto laajentui entisestään: toukokuusta 2019 lähtien käytössä on ollut 3 450 pyörää ja 345 pyöräasemaa Helsingissä ja Espoossa.

Myös Kööpenhaminassa on käytössä kaupunkipyöriä. Tanskalaispyörät ovat sähköavusteisia ja niissä on jopa kosketusnäytöllinen tabletti navigointia varten. Kaupunkipyöriä Kööpenhaminassa on noin 1800 ja pyöräasemia yli 100, siis noin puolet vähemmän kuin Helsingissä. Pyörät ovat käytössä ympäri vuoden. Todennäköisesti kööpenhaminalaisella on kuitenkin yleensä käytössään oma pyörä. Sähköavusteiset kaupunkipyörät saapuivat myös Suomeen, kun Kuopion kaupunki otti kesällä käyttöön uuden kaupunkipyöräjärjestelmänsä.

Haasteita Helsingissä

Helsingissä pyöräilijä kohtaa liikenteessä haasteita ja pyöräily tuntuu välillä turvattomalta. Osa pyöräteistä päättyy arvaamatta, pyörätiet ovat huonosti merkittyjä ja toisinaan todella kapeita. Pyöräilijä saa olla tarkkana missä voi pyöräillä, eivätkä muutkaan liikenteessä kulkijat ole täysin tottuneita pyöräilijöihin. Lähinnä harmaita hiuksia aiheuttanee juuri yllätyksellisyys; milloin on pyörätietä ja milloin ei ole pyörätietä. Pyöräilijät suhaavat vaihdellen autojen ja kävelijöiden joukossa. Osassa kaupunkia pyöräilijöiden reitit ovat täysin selkeitä ja hyvin merkittyjä, mutta kaikkialla näin ei ole. Kaupunkipyörien ansiosta polkijoita näkyy katukuvassa enemmän ja hiljalleen muutkin liikenteen kulkijat oppivat huomioimaan kaksipyöräiset.
Hämeentiellä Sörnäisissä kiellettiin yksityisautot. Katu on nyt remontissa, jonka loputtua pyörille on toivottavasti varattu isot kaistat selkeästi erillään busseista ja jalankulkijoista. Tämä parantanee pyöräilijöiden kulkuyhteyksiä ja turvallisuutta kantakaupungin alueella.

Helsingin kaupungilla on myös pyöräilyn edistämisohjelma, joka on laadittu vuonna 2014. Ohjelmassa nostetaan esiin niin infrastruktuuri, pyöräilijöille suunnatut palvelut, viestintä kuin politiikkakin. Aiemmin mainitsemamme kaupunkipyörät ovat yksi osa pyöräilyn edistämisen ohjelmaa, mutta tämän lisäksi tavoitteena on esimerkiksi kehittää pyörätie- ja baanaverkostoa sekä pyöräparkkeja ja parantaa pyöräliikenteen turvallisuutta ja sujuvuutta kaupungissa. Odotamme siis mielenkiinnolla, miten Helsinki kehittyy pyöräilykaupunkina.

Laatikkopyörät – uusi ilmiö?

Mielenkiintoinen pyöräilyilmiö, johon törmäsimme Kööpenhaminassa, oli laatikkopyörät. Cycling Embassy of Denmarkin mukaan neljäsosa kööpenhaminalaisista kahden lapsen perheistä omistaa laatikko- eli cargo-pyörän. Suomessa toinen allekirjoittaneista on kokeillut samanlaista pyörää tavaroiden kuljetukseen, sillä naapurustosta löytyy yhteiskäytössä oleva laatikkopyörä. Laatikkopyörällä esimerkiksi yksittäiset huonekaluostokset Facebook-kirppareilta on helppo kuljettaa ilman autoa tai ajokorttia. Laatikkopyörät maksavat paljon, joten yhteiskäyttöpyörä on kätevä.

 

Kuvat Sanni Selene Tenn
Lähteet: HSL, Helsingin kaupunki, Cycling Embassy of Denmark, Denmark.dk, Bycyklen.dk, visitcopenhagen.com, kaupunkipyorat.kuopio.fi