Teksti: Aino Kirjonen
”Pohjoismaista maailman yhtenäisin alue.” Tämä oli lause, joka toistui usein, kun eduskunta kokoontui keskustelemaan pohjoismaisista rajaesteistä sekä niiden poistamisesta. Torstaina 12.3.käydyssä ajankohtaiskeskustelussa läsnä olivat niin pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist (rkp) sekä kuntaministeri Sirpa Paatero (sdp) kuin myös useita Pohjoismaiden neuvoston Suomen valtuuskuntaan kuuluvia kansanedustajia. Keskustelijat toistelivat valtuuskunnan puheenjohtaja Erkki Tuomiojan (sdp) johdolla, kuinka Pohjoismaiden neuvosto tekee aktiivista työtä helpottaakseen liikkumista maasta toiseen ja kuinka ainutlaatuista pohjoismainen yhteistyö on globaalilla tasolla. Kyseinen torstai osoittautui kuitenkin myös päiväksi, jolloin moni asia Suomessa ja muissa Pohjoismaissa muuttui eikä suinkaan avoimempaan suuntaan, kun Suomessa astuivat voimaan ensimmäiset rajoitukset maailmalla leviävän pandemian rajoittamiseksi. Kuluneet päivät ja maiden toimet korona-viruksen torjumiseksi ovat osoittaneet, että pohjoisessa yhteistyössä on kehitettävää kriisitilanteessa.
Korona-virus on muuttanut paljon lyhyessä ajassa, kun hallitukset ovat ryhtyneet tarvittaviin toimiin tartuntojen ehkäisemiseksi. Aiemmin pohjolassa on pystynyt kulkemaan vapaasti rajojen yli, mutta nyt kaikki maat Islantia lukuun ottamatta ovat sulkeneet rajansa kaikilta muilta kuin omilta kansalaisiltaan. Esimerkiksi Suomen ja Ruotsin rajan Tornion ja Haaparannan tiiviissä kaksoiskaupungissa saavat ylittää vain omaan kotimaahansa palaavat matkailijat sekä töissä kotimaansa ulkopuolella käyvät. Vapaa-ajan matkailu ja muista kuin painavista perhesyistä matkustaminen on kielletty ja vain rahti liikkuu edelleen vapaasti rajojen yli. Yhteisen keskustan jakavissa kaupungeissa aiemmin huokoinen raja on yhtäkkiä muuttunut muuriksi naapureiden välillä.
Vaikka liikkumisrajoitukset ovat ymmärrettävä keino rajoittaa viruksen leviämistä, niiden ei tarvitse tarkoittaa katkosta yhteistyössä maiden välillä. Silti vaikka Pohjoismaiden neuvoston presidentti, islantilainen Silja Dögg Gunnarsdóttir on peräänkuuluttanut pohjoismaista yhteistyötä kriisin ratkaisemiseksi, eivät Pohjoismaiden hallitukset ole osoittaneet tähän tarvittavaa poliittista tahtoa. Gunnarsdóttirin mukaan pohjoismaisen yhteistyön kautta voidaan paremmin turvata esimerkiksi Pohjoismaiden huoltovarmuus sekä vaihtaa tietotaitoa kriisinhallinnan keinoista. Pohjoismaat ovat kuitenkin jääneet poliittisten päättäjien retoriikassa taka-alalle, kun kukin maa on keskittynyt lähinnä kansallisiin toimiin viruksen leviämisen torjumisessa. Olisi kuitenkin tärkeää nostaa mediassa esiin yhteistyön eri muodot yhteisten hankintojen tekemisestä kokemusten vaihtamiseen, sillä tilapäisten fyysisten rajoitusten ei tulisi nostaa henkisiä rajoja maiden välille. Poikkeustilanne on tilaisuus luoda entistä vahvempaa yhteistyötä tulevaisuutta varten.
Pohjoismainen ministerineuvosto on maasta toiseen vaihtelevien suositusten vuoksi koonnut omille sivuilleen tietoa Pohjoismaiden erilaisista toimista viruksen pysäyttämiseksi. Näin maiden kansalaiset voivat määräysten sokkelossa löytää helposti omaa elämäänsä koskevia tietoja (linkki tekstin lopussa). Pohjoismaiden keskittyminen vain kansallisiin toimiin yhteistyön vahvistamisen sijaan herättää kuitenkin huolta tulevaisuuden kriisien kannalta. Korona-pandemia on tuonut paljon epävarmuutta maailmaan eikä vielä ole selvillä, kuinka kauan poikkeustilanne pohjolassa ja muualla maailmassa jatkuu. Kuitenkin kuten Ulkopolitiikka-lehden artikkelissa Entä jos maailma muuttuu: Skenaariot auttavat varautumaan odottamattomaan (12.3.2020) todetaan, yhteistyö ja ennakointi ovat keinoja selviytyä globaalissa ja keskinäisriippuvaisessa maailmassa, jossa kriisit yhtäällä leviävät nopeasti maailmanlaajuisiksi ongelmiksi. Koska kriisit harvoin rajoittuvat yhden valtion alueelle, kansainvälinen yhteistyö on ainoa vaihtoehto niiden torjumiseksi. Siksi pohjoismaisen yhteistyön turvaaminen on tärkeää myös tulevaisuuden kannalta, sillä yksin ei mikään maa pärjää.
Tulevat viikot ja kuukaudet tulevat näyttämään, mitä tapahtuu seuraavaksi. Maanantaina 23.3. juhlittu Pohjolan päivä muistutti meitä kaikkia pohjoismaisen yhteistyön tärkeydestä ja me nuoret haluamme turvata myös sen tulevaisuuden niin kriisitilanteissa kuin arkielämän keskellä.
Kirjoittaja on Nordhumlan päätoimittaja sekä PNN:n liittohallituksen varajäsen, joka innostuu yhä uudelleen pohjoismaisista kuninkaallisista ja saa tänä keväänä filosofian maisterin tittelin.
Kuva: Tue pohjoismaista yhteistyötä-kangasmerkki, Helsingin kaupunginmuseo CC BY 4.0