unrkopis

Osallistuin Nuorten Pohjoismaiden neuvoston (UNR) istuntoon Kööpenhaminassa lokakuun lopussa. Nuorten Pohjoismaiden neuvostossa nuoret väittelevät ja äänestävät eri kannanotoista, jotka kootaan tavoitteiksi, joita nuorten Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajisto nostaa tapaamisissaan. Kööpenhaminan istunnosta alkaen Föreningarna Nordens Ungdomsförbundin (FNUF) paikalla Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajistossa toimii Pohjolan-Nordenin nuorisoliitton puheenjohtaja Karoliina Lång.

Parhaassa tapauksessa Pohjoismaiden neuvoston poliitikotkin ottavat nuorten tavoitteet omakseen ja Pohjoismaiden neuvoston käsittelyyn. Näin on käynyt esimerkiksi Svensk Ungdomin aloitteelle Pohjoismaisesta kansalaisuudesta, jonka Pohjoismaiden neuvoston keskustaryhmä on nostanut Pohjoismaiden neuvoston käsiteltäväksi.Tällä hetkellä Nuorten Pohjoismaiden neuvoston isoin haaste on nuorten puheenvuorojen ja tätä kautta vaikuttamismahdollisuuksien rajoittaminen uudistusten myötä Pohjoismaiden neuvostossa. Toimiessani eurooppalaisessa poliittisessa yhteistyössä olen oppinut arvostamaan sitä, kuinka paljon nuorilla on vaikuttamismahdollisuuksia Pohjoismaissa. Lue lisää / Läs mer…

2016-11-14

Joulukuu on kautta Suomen melko rauhallinen kuukausi: talven myötä aktiivisten tapahtumien sijaan otetaan usein rennosti. Pohjoismaisia tapahtumia – etenkin elokuvia ja konsertteja – löytyy kuitenkin Inarista, Espoosta, Hämeenlinnasta, Kuopiosta, Helsingistä, Loviisasta, Torniosta, Vaasasta, Oulusta, Joensuusta, Turusta, Pietarsaarelta ja Tampereelta. Tämän vuoden puolella juhlitaan myös Suomi 100 -teemavuoden avajaiset. Klikkaa tapahtuman nimeä, niin linkki avautuu!

Huom! Marraskuun tapahtumat löytyvät vielä täältä.

 

Joulukuu

Elokuva: Idealisten. Sajos, auditorio Dolla, Inari. 1.12.2016 klo 18. Ohjaaja: Christina Rosendahl, Tanska/Danmark, 2015. 114 min, K/F 12, suom. tekstitys/finsk textning. Liput 5 €.

Elokuva: Pässit. Kino Tapiola, Espoo. 5.12.2016 klo 18. Ohjaaja: Grímur Hákonarson, Islanti/Island, 2015. 93 min, K/F12, suom. tekstitys/svensk textning. Vapaa pääsy!

Elokuva: Idealisten. Bio Rex Verkatehdas, Hämeenlinna. 5.12.2016 klo 18. Ohjaaja: Christina Rosendahl, Tanska/Danmark, 2015. 114 min, K/F 12, suom. tekstitys/finsk textning. Liput 5 €.

Elokuva: Land of Mine/Under sandet. Kino Kuvakukko, Kuopio. 6.12.2016 klo 13. Ohjaaja: Martin Zandvliet, Tanska/Danmark, 2016. 101 min, K/F16, suom. tekstitys/svensk textning. Liput 6 €.

Kulttuurin ja kansalaisyhteiskunnan rooli kotoutumisen areenana. Suomen kansallismuseo, Helsinki. 7.-8.12.2016. Konferenssi. Voiko museoilla olla merkitystä nuorille turvapaikanhakijoille? Voidaanko yhteisten kulttuurikokemusten avulla rakentaa siltoja kulttuurien välisten kuilujen yli? Mitä vapaaehtoinen kulttuurielämä ja kansalaisyhteiskunta voivat tehdä kotouttamisen hyväksi muihin toimijoihin verrattuna? Huomaa kohderyhmä. Lue lisää / Läs mer…

lasafelsaker

Pohjoismaiseen työhön kuuluu ajankohtaisten teemojen ja ilmiöiden ymmärtäminen sekä käsittely laajemmassa mittakaavassa. On siis tärkeää muistaa, että myös asiat, jotka eivät ole läheisesti sidoksissa pohjoismaalaisuuteen, voivat vaikuttaa työn luonteeseen. Nämä artikkelit auttavat ymmärtämään monimuotoisuutta, kulttuurieroja, yhteistyötä, suvaitsevaisuutta ja hyvinvointia: kaikki tärkeitä teemoja hyvässä pohjoismaalaisessa yhteistyössä. Klikkaa otsikkoa, niin artikkeli aukeaa!

 

HBL: Den ädla konsten att läsa fel saker

”Att läsa saker som en professor absolut inte borde har blivit en hederssak för mig, för jag tror fortfarande på läsandet. I en tid definierad av läslistor framtagna av algoritmer och bibliotek skapade av preferenserna hos ens närmaste kan konsten att läsa fel saker till och med ses som en revolutionär handling. Nu får ni ursäkta mig, jag har ett gäng serietidningar att plöja igenom.” – Alf Rehn

 

Yle: ”Miksi saamelaiset eivät ole hiljaa ja lopeta?” – Feikkipuvun taakse kätkeytyy sorron historia

 

feikkipuku

 

Valle kertoo taustalla kytevistä asioista, joita ei näy pintakeskustelussa. 1900-luvulla saamelaisista vaiettiin kouluissa, Valle sanoo. Moni vanhemmasta saamelaissukupolvesta on traumatisoitunut asuntola-ajoista, jolloin saamelaislapset lähtivät suomalaisiin kouluihin ja saamen kielen puhumisesta saattoi saada keppiä. Erityisesti toinen maailmansota on myös traumatisoija, joka näkyy monen sukupolven päähän, Valle muistuttaa. Silloin moni palasi evakosta takaisin poltetuille kotikonnuille.” – Nadja Mikkonen Lue lisää / Läs mer…

12711108_10153591513153580_8600684416999416300_o

Nuorisokonferenssi Sillat-Bridges-Broar järjestettiin 26.-28.9.2016 Linnanmäellä Helsingissä. NORDBUKin sekä Suomen opetus- ja kulttuuriministeriön järjestämän konferenssin pääteemoina olivat nuorten oikeudet ja hyvinvointi Pohjoismaissa. Konferenssi tarjosi nuorille ja yhteiskunnan eri sektoreille – aina julkiselta sektorilta kansalaisjärjestöihin – mahdollisuuden tavata ja keskustella nuorisoasioista. Erityisessä tarkastelussa olivat poikkisektoraalinen yhteistyö ja hallinnonalojen kohtaaminen, lapsi- ja nuorisoasioiden huomioonottaminen pohjoismaisissa rakenteissa sekä hyvien käytäntöjen, menetelmien ja työmenetelmien levittäminen. Nuorten hyvinvoinnin muodostumista tarkasteltiin eri näkökulmista mm. nuorten, tutkijoiden, virkamiesten, opettajien, taiteilijoiden, kansalaisjärjestötoimijoiden sekä nuorisotyöntekijöiden kanssa. Konferenssin teemat ovat osallisuus ja demokratia, henkinen hyvinvointi, työllisyys, koulutus ja kulttuuri.

Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton puheenjohtaja Karolina Lång oli paikalla konferenssissa. Hänen mielestään konferenssin teemat olivat erittäin tärkeitä.

Osallisuus ja demokratia ovat mielestäni ehkä keskeisin asia koko yhteiskunnassa, ja on hyvin tärkeää että myös Sillat-Broar -konferenssissa nostettiin esiin se, miten nuoria voitaisiin osallistaa paremmin päätöksentekoon. Yksi esimerkki tästä on äänestysiän alentaminen 16 vuoteen. Henkinen hyvinvointi on hyvin ajankohtainen aihe, etenkin sen takia että nuoret Pohjolassa tänään voivat psyykkisesti aika huonosti. Konferenssissa työryhmä nosti esille myös positiivisia tapoja parantaa nuorten hyvinvointia”, Karolina kertoo.

Karolina osallistui muun muassa työpajaan, jossa keskusteltiin nuorten toimeentulosta ja nuorten köyhyydestä Pohjolassa. Kysymykset nuorten työllistymismahdollisuuksista ja tulevaisuuden työmarkkinoista ovat olennainen osa keskustelua siitä, millainen nuorten toimeentulo on tai millaiset tukijärjestelmät tarvitaan yhteiskunnassa. Lue lisää / Läs mer…

HOPN

Helsingin Opiskelijoiden Pohjola-Norden oli jäsenmatkalla Norjan Trondheimissa 25.-28.8. yhdessä ruotsalaisen sisarjärjestönsä, FNUF Uppsalan, kanssa. Osallistujia oli yhteensä parikymmentä, joista moni oli toisilleen uusia tuttavuuksia. Matka sujui yllättävän leppoisasti ja sujuvasti siihen nähden, ettei HOPN ole järjestänyt näin suurta tapahtumaa aikoihin.

Majoituimme Trondheim Vandrerhjem-nimisessä siistissä hostellissa, joka sijaitsi kävelymatkan päässä keskustasta. Majatalon ainoa miinuspuoli oli hintaan kuulunut aamupala: luulen, etten ollut ainoa, joka oli haaveillut perinteisestä hotelliaamiaisesta mysleineen ja pekoneineen. Vandrerhjemissä aamupalaksi tarjoiltiinkin paperipussi, joka sisälsi kaksi kuivaa leivänpalaa, majoneesia, keitetyn kananmunan ja hyvin epäilyttävän näköistä kaviaaria. Näitä herkkuja jyystimme sitten kolme aamua putkeen. Norjalaista matpakke-kulttuuria parhaimmillaan siis! Onneksi tuore kahvi kuului myös hintaan.

Aivan koko reissua emme kuitenkaan viettäneet hostellilla, vaan olimme luonnollisesti suunnitelleet kaikille päiville runsaasti ohjelmaa. Yksi onnistuneimmista ohjelmanumeroista oli mielestäni ensimmäisen päivän kaupunkikierros. Oppaaksi olimme saaneet paikallisen Pohjola-Nordenin puheenjohtajan, Toven, myös hallituksessa istuvan miehensä kanssa. Lue lisää / Läs mer…

Cafe Norden

Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto järjesti 30.9.-2.10. Café Norden -tapahtuman, joka järjestetään joka vuosi, vaihdellen jossakin Pohjoismaassa. Kahviteemaisessa Café Nordenissa oli osallistujia vajaa 40. Suomalaisten lisäksi paikalla oli ruotsalaisia, tanskalaisia, norjalaisia, islantilaisia ja fäärsaarelaisia.

Kolmipäiväiseen tapahtumaan kuului toisiin tutustumisen lisäksi esimerkiksi kakkujen leipomista, vapaata hengailua, kahvinmaistelua Johan & Nyströmillä, kahviluentoja, keskustelua yrittäjyydestä kahvialalla, kahvilakierros, käynti Helsingin kaupunginmuseossa ja keskustelua pohjoismaisista perinteistä.

OLYMPUS DIGITAL CAMERA

Tapahtumaan osallistunut 22-vuotias Saara Keinänen oli paikalla myös Islannin Café Nordenissa viime vuonna. Hän on ollut PNN:ssä mukana kolme vuotta. Etukäteen hän halusi ennen kaikkea tavata muita nuoria, päästä kuulemaan skandinaviskaa ja harjoittelemaan ruotsin kieltä. Myös tämän vuoden teema, kahvi, oli kiinnostava. Lue lisää / Läs mer…

RIFF/YNT

Viime viikolla Nordhumla listasi keinoja luoda pohjoismaista uraa – näihin kuuluu apurahan hakeminen projekteihin. Yksi apurahalla toteutettu hanke oli vuosi sitten järjestetty, viikon pituinen elokuvaleiri Reykjavík International Film Festivalilla (RIFF). Hanke sai tukea Pohjoismaisen kulttuuripisteen hallinnoimasta NORDBUK-ohjelmasta. Hiljattain Pohjoismainen kulttuuripiste näytti tiloissaan leirin tuotokset eli lyhytelokuvat. Leiri itse oli RIFFin kehittämä, ja järjestettiin yhteistyössä Filmvaerkstedetin (Kööpenhamina), Kinobussin (Tallinna), Filmwerkstattin (Kiel) ja Euphoria Borealisin (Helsinki) kanssa.

 

Leirin aikana tehdyistä lyhytelokuvista koostettu traileri.

Lue lisää / Läs mer…

Pohjoismainen ura

Jos haluaa työskennellä pohjoismaisten asioiden parissa, omaa uraa kannattaa ehdottomasti työstää. Pohjoismaalaisuutta kannattaa hyödyntää etenkin siksi, että oma kansalaisuus on jo tarpeeksi riittävä peruste vaikka apurahan hakemiseen! Iällä, koulutuksella tai taustalla harvoin on väliä, jos ideasi on hyvä ja intosi suurta.

Pohjoismaisuus on myös kattotermi, jonka alle takuulla mahtuvat jokaisen kiinnostuksenkohteet jollain tapaa: oli se sitten taidefestivaalit, insinööriopinnot, kielet, autourheilu, tähtitiede tai tulevaisuudentutkimus. Tinkimättömyys omien toiveiden toteuttamisesta ja halu kehittää omia kiinnostuksenkohteita usein palkitaan.

Alla on joitakin vinkkejä siihen, mistä lähteä liikkeelle!

 

  • Lähde mukaan pohjoismaisiin järjestöön tai paikallisosastoon. Pohjola-Nordenin Nuorisoliitolla on paikallisosastot Oulussa, Turussa, Vaasassa, Tampereella, Lahdessa, Joensuussa, Jyväskylässä ja Helsingissä. Paikallisosastoiden myötä pääsee vaivattomasti osallistumaan pohjoismaisiin tapahtumiin, luomaan kontakteja ja ystävyyssuhteita, lähtemään matkoille ja kerryttämään arvokasta työkokemusta. Järjestöjen myötä pääsee halutessaan mukaan hallitukseen tai muihin edustustehtäviin!
  • Hae rohkeasti töitä muista Pohjoismaista. Hyviä vaihtoehtoja ovat Nordjobbin kesätyöt ja CIMOn harjoittelut esimerkiksi suurlähetystöissä ja kulttuurikeskuksissa. Joillakin aloilla voi olla myös vaikeaa löytää töitä Suomessa, mutta muualla Pohjolassa niistä on huutava pula – tämä koskee esimerkiksi diplomi-insinöörejä, joita kaivataan Ruotsiin ja Norjaan. Pohjoismaisena tyyppinä työskentelyalueesi ja -mahdollisuutesi moninkertaistuvat heti, jos olet innokas työskentelemään myös Suomen ulkopuolella.

Lue lisää / Läs mer…

Tapahtumat

Kulttuurintäyteiseen syksyyn mahtuu erityisen paljon grönlantilaisia tapahtumia ja pohjoismaisia koulutusmahdollisuuksia.

Listassa on tapahtumia Helsingissä ja Vantaalla. Lisäksi joukossa on suomalaisille nuorille tarkoitettu, Ruotsissa järjestettävä tapahtuma. Huom! Lisäksi pohjoismaista elokuvaa levittävä Walhalla ry esittää syksyn aikana elokuvia Espoossa, Hämeenlinnassa, Inarissa, Kuopiossa, Loviisassa, Oulussa, Pietarsaarella, Tampereella, Torniossa, Turussa ja Vaasassa! Kaikki lisätieto löytyy Walhallan sivuilta.

 

Lokakuu

Pohjoismainen satulauantai: Grönlanti. Pohjoismainen kulttuuripiste, Helsinki. 1.10.2016 klo 13. Avoin satutuokio lapsille ja heidän perheilleen. Kieli: suomi ja skandinaaviset kielet.

Seminarium: Gamla uvar och duvungar i det nordiska. Pohjoismainen kulttuuripiste, Helsinki. 3.10.2016 klo 13. På detta halvdagsseminarium konfronterar vi gamla uvar med duvungar i det nordiska. Vad tänker dagens unga om Norden och vad kan vi lära oss på tvärs av generationerna? Seminariet arrangeras som ett samarbete mellan Kulturkontakt Nord och Centrum för Norden-studier vid Helsingfors universitet. Lue lisää / Läs mer…

Hanna-Marilla Zidan

Olen käynyt ylistetyn, suomalaisen koulujärjestelmän läpi. Opin Pohjoismaista niin ruotsin kuin historian tunneilla, Euroopasta historian sekä yhteiskuntaopin tunnilla. Lukiossa tutustuin Kiinan ja Afrikan historiaan sekä Lähi-idän konflikteihin. Suomalainen koulujärjestelmä on laadukas ja yleissivistävä.

Tämän vuoksi havahduin pahemman kerran kun keskustelussa norjalaisen ystäväni kanssa esiin nousi, kuinka norjalaisessa peruskoulussa opiskellaan saamelaisten kulttuuria ja historiaa. Norjan peruskoulun opetussuunnitelma on vuodesta 1997 alkaen sisältänyt kaikkia peruskoulun oppiaineita koskevat saamelaiset sisällöt. Ne ovat käytössä kaikissa maan kouluissa. Miltei kymmenen vuotta myöhemmin valmistuneessa opetussuunnitelmauudistuksessa saamelaiset sisällöt on jo kirjoitettu suoraan eri oppiaineiden ainesuunnitelmiin.
Itse en ole oppinut juuri mitään saamelaista kulttuurista tai historiasta oman kouluhistoriani aikana. Valitettavasti tilanne ei ole muuttunut sitten omien kouluaikojeni. Saamelaiset ovat edelleen lähes näkymättömiä suomalaisen koulun opetuksessa. Lue lisää / Läs mer…