Islanti

Hejsan alla!

Nordhumlan vanha päätoimittaja Anni lähti uusien pohjoismaisten kokemusten perässä Ruotsiin, ja hänen tilalleen ruoriin astuin minä, Paanasen Veera. Olen 26-vuotias toimittajaopiskelija, musiikki-intoilija ja kirpputoriaddikti. Asun Tampereella, jossa opiskelen journalistiikkaa. Kesäksi muutan pohjoismaalaisuutta henkivään Vaasaan. Se on huippua, sillä Vaasaan saapuu  nordjobbareita, ja Pohjanmaalla järjestetään kesällä myös Suomen itsenäisyyden juhlavuoden kunniaksi kesätapahtuma Tangomarkkinoiden yhteydessä.

Kiinnostukseni pohjoismaalaisuuteen lähti, kun vanhempani laittoivat minut esikouluikäisenä kielikylpyluokalle. Tilanne oli hassu: ensimmäiset pari kuukautta kaksikymmentä kuusivuotiasta tuijotti ymmyrkäisinä esikoulunopettajia, ymmärtämättä heidän puheestaan mitään. Hiljalleen sanat saivat tarkoituksensa, tuosta vaan. Aloin kokemaan ruotsin toiseksi äidinkielekseni.

Vuonna 2014 tein ikimuistoisen matkan Islantiin. Asuin kuuden hengen kansainvälisen porukan kanssa keskellä erämaata. Islannissa se tarkoittaa karua, kivettyneen laavan muodostamaa maastoa, jossa ei kasva mitään. Rakensimme kahden kilometrin mittaista sorapolkua valtatieltä kohti tulivuorta. Vuori ei ollut ihan mikä tahansa nyppylä, vaan ainutlaatuinen koko maailmassa. Siihen oli rakennettu hissiviritelmä, jonka avulla pääsi laskeutumaan kraaterin pohjalle. Kun otti mukaan valaisimet, pääsi näkemään, että kraaterin seinät loistivat kaikissa sateenkaaren väreissä.

Islannin jälkeen päätin, että tämä ei jää tähän. Pohjoismaalaisuudessa on samaan aikaan jotain taianomaista ja jotain hyvin tuttua. Siksi omaa pohjoismaalaisuuttaan kannattaa hyödyntää. Seuraava matkahaaveeni on Färsaaret. Siksikin, että yksi tärkeä asia on vielä kokematta: vuonna 1997 Norjassa ainoa tavoitteeni oli nähdä lunni, ja sama tavoite oli vahvasti mukana Islannin reissulla. Kummallakaan kerralla en nähnyt.

Ruotsin kieli ja pohjoismaalaiset teemat ovat olleet elämässäni hieman pimennossa viimeiset vuodet. Siksi olen aivan älyttömän innoissani uudesta pestistäni Nordhumlan päätoimittajana. Pääsen kirjoittamaan, puhumaan ruotsia ja verkostoitumaan – pohjoismaalaisesti! Ja kuten kaikki järjestötöitä joskus tehneet tietävät, parasta hommassa on uusien tuttavuuksien löytäminen. Sitä ainakin on luvassa, joten nähdään! Vi ses!

 

Teksti ja kuva: Veera Paananen

Karolina

I år är ett riktigt superår för det nordiska samarbetet i Finland. Finland är i år ordförande i Nordiska rådet, Arktiska rådet och försvarssamarbetet NORDEFCO. Samtidigt firar Finlands självständighet 100 år och temat yhdessä-tillsammans uppmärksammas också i de andra nordiska länderna.

Det är svårt att avgöra exakt på vilket sätt alla dessa mandat påverkar Finland och Finlands nordiska agenda, men en sak är säker – Nordens tid är nu.

De nordiska länderna är våra vänner i en allt mer fragmenterad och oförutsägbar värld. Det officiella nordiska samarbetet får ofta kritik för sin oflexibilitet och för att vara ett monument för en tid som flytt, men jag skulle ogärna vara så pessimistisk. Gemensamma värderingar och beslut fattade med konsensus ger sällan radikala och visionära förslag, men däremot förutsägbarhet, vilket är en bra sak i ett samhälle där också  sådant man tidigare tagit för givet nu känns osäkert. Samtidigt skulle jag ändå vilja uppmana alla att fortsätta ifrågasätta och utmana hur det nordiska samarbetet ser ut i dag. Stabilitet och innovation är ju inte nödvändigtvis motstridiga begrepp.

Ungdomens Nordiska råd har lyft fram ett förslag om ett nordiskt medborgarskap, ett slags dubbelmedborgarskap som skulle ge till exempel ett samnordiskt personnummer. Det samnordiska personnummer skulle vara en innovativ och kostnadseffektiv lösning på ett mycket konkret och praktiskt problem. Ett förslag om samnordiskt personnumret behandlades av utskottet för välfärd i Nordiska Rådet nu i januari i Oslo, men godkändes tyvärr inte. Istället föreslogs att man skulle införa ett gemensamt elektroniskt ID. Trots att detta skulle vara ett steg i rätt riktning hade jag hoppats på att man visat mer samarbetsvilja i frågan. De olika personnummersystemen skapar i sig själv gränshinder! Systemet gör det svårt för unga att ta emot sommarjobb i ett annat nordiskt land, det gör det svårt för unga att hyra bostäder om de studerar i ett annat nordiskt land och det gör det svårt för unga att ha en gränsöverskridande privatekonomi.

Men för att avslutningsvis återvända till Finland och det superår vi nu står inför så hoppas jag att alla dessa ordförandeskap medför en ökad bevakning i media av vad som sker inom den nordiska politiken. Det är svårt att ta ställning till sådant man inte känner till och med anledning av detta skulle det vara till alla finländares fördel att man skulle informera mera om de beslut som fattas på en nordisk nivå.

Text: Karolina Lång

Heissan kaikki!

Olen Saara Kuittinen, Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton uunituore järjestösihteeri. Olen valmistunut reilu vuosi sitten yhteiskuntatieteiden maisteriksi Tampereen yliopistosta, pääaineenani kansainvälinen politiikka. Alun perin olen kotoisin Nurmeksesta Pohjois-Karjalasta. Ilokseni olenkin huomannut, kuinka Joensuun paikallisosasto tuo nuoria yhteen pohjoismaisen toiminnan merkeissä myös Itä-Suomessa. Liittona meidän on huolehdittava, että nuoret kaikkialta Suomesta pääsisivät yhtä lailla hyötymään pohjoismaisista mahdollisuuksista. Itselleni kuuden vuoden takainen kesä nordjobbarina Tukholmassa toi uusia mahtavia kokemuksia kesäisessä Ruotsissa ja itseluottamusta selvitä ruotsiksi erilaisissa työtehtävissä ja tilanteissa.

Ennen PNN:lle siirtymistä työskentelin puolitoista vuotta Brysselissä: ensin Itä- ja Pohjois-Suomen EU-toimistossa ja sen jälkeen Tekesin ja Suomen Akatemian EU-toimistossa. Tässä kohtaa joku voisi kysyä mitä tekemistä Brysselin kokemuksellani sitten on pohjoismaisen yhteistyön kanssa? Vastaukseni on, että paljonkin. Myös EU-ympyröissä on luontevaa tehdä pohjoismaista yhteistyötä, ja pohjoismaisten kollegoiden kesken pidetään tiiviisti yhteyttä.

Järjestösihteerinä tulen pitkälti vastaamaan liiton tiedotuksesta. Tulevana vuonna agendalla on PNN:n viestintästrategian päivittäminen. Siihen minun ei onnekseni tarvitse ryhtyä yksin, vaan strategiaa tehdään yhteistyössä hallituksen kanssa.

Keskeisimpiin työtehtäviini kuuluu myös yhteistyö paikallisosastojen kanssa. Liitto voi luoda raameja toiminnalle, mutta paikallisosastot ovat PNN:nkin olemassaolon ytimessä. Paikallisten tapahtumien kautta Suomi voi olla myös alueellisesti aidosti pohjoismainen. Aluetoimijoille suunnattu Paikkarifoorumi järjestetään tänä vuonna maalis-huhtikuun vaihteessa Turussa, toivottavasti tapaan siellä mahdollisimman monta innokasta paikallisaktiivia. Myös järjestösihteerin paikkarikiertue on suunnitteilla. Ollaan yhteyksissä!

 

Teksti ja kuva: Saara Kuittinen

Mitä Pohjola-Nordenin Nuorisoliitossa tapahtuu? Paljon uutta!

Pohjola-Nordenin Nuorisoliitossa vuosi sai energisen alun, kun kolme uutta henkilöä aloittivat työnsä meillä heti vuoden alussa. Ennen vuodenvaihdetta rekrytoitiin kolme uutta henkilöä: järjestösihteerin sijainen Saara Kuittinen, Turun Nordjobb-assistentti Lasse Paukkonen ja Nordhumlan päätoimittaja Veera Paananen. Haikein oloin sanottiin (ainakin toistaiseksi) heihei pitkäaikaiselle järjestösihteerille Laura Salolle ja entiselle päätoimittajalle Anni Savolaiselle. Kiitos teidän työstänne ja nähdään vielä pohjoismaisissa piireissä Suomessa!

Miten Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto viettää Suomen itsenäisyyden juhlavuotta?

PNN haluaa, strategiansa mukaan, nostaa jäsenjärjestöjensä kiinnostusta pohjoismaista yhteistyötä kohtaan tänä vuonna. PNN tekee sitä järjestämällä pohjoismaista sisältöä jäsenjärjestöjen omissa tapahtumissa ja kokoontumisissa. Sillä tavalla tavoitamme erityisesti sellaisia nuoria, jotka eivät ehkä ole keskustelleet pohjoismaisia kysymyksiä aikaisemmin. Juuri tänä vuonna Suomi on Pohjoismaiden Neuvoston, Arktisen Neuvoston ja NORDEFCO:n puheenjohtajamaa, joten löytyy paljon kiinnostavia pohjoismaisia aiheita, mihin tarttua jäsenjärjestöjemme kanssa!

Juhlimme Suomen itsenäisyyden juhlavuotta järjestämällä kesätapahtuman Pohjanmaalla Tangomarkkinoiden yhteydessä. Sitä suunnittelessa kuviteltiin, miten mahtavaa olisi, että tanskalaisnuori ja suomalaisnuori oppisivat yhdessä tanssimaan tangoa maailman isoimmilla tangomarkkinoilla. Myös alueen pohjoismainen yhteistyö Vaasan ja Uumajan välillä on hieno asia, jota kelpaisi mainostaa enemmänkin. Tapahtumassa nautitaan kesän antimista pohjoismaisten nordjobbareiden ja sisarjärjestöjen edustajien kanssa.

Myös tänä vuonna juhlitaan Pohjolan päivää näyttävästi keskellä Kampin kauppakeskusta musiikin ja ohjelman kanssa! Juhlavuosi antaa meille myös syyn pohtia liiton tulevaisuutta, kun syyskokouksessa päätetään tulevan kolmen vuoden strategiasta. Mikä on pohjoismainen Suomi ja miten PNN on sen rakentamisessa mukana?

Mitä Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton jäsenet voivat oppia tänä vuonna?

Tänä vuonna järjestettiin ja järjestetään kaksi kielikurssia: islantia tammikuun alussa ja norjaa kevään lopussa. Kuten aikaisempina vuosina, kielikurssin valinta perustuu some-äänestykseen, jonka islanti voitti tänä vuonna. Järjestäessämme jäsenmatkan Norjan Arendalsukaniin, haluamme myös antaa jäsenistöllemme mahdollisuuden kehittää heidän argumentointitaitojaan norjaksi – onhan kyseessä matka poliittiseen tapahtumaan!

Kuten aikaisempina vuosina, järjestetään paikallisaktiiveille Paikkarifoorumi huhtikuussa. Tänä vuonna keskitytään teemaattisesti tiedotuksen kehittämiseen. Miten toimia paikallisena pohjoismaisena tiedottajana? Perehdytään viestintästrategian ja korkealaatuisen mediamateriaalin luomiseen Turun saaristomaisemissa.

Tiedotus on PNN:lle iso teema vuonna 2017. Siihen satsataan viestintätyöryhmän, Suomi–Ruotsi -lehden ja mediakoulutuksen muodossa. Joten, seuraa meidän FB-sivua saadaksesi uusimmat päivitykset ja kutsut tapahtumiin! Meidän isoin tiedotustapahtuma, Alternativ Norden kasvaa tänä vuonna: kutsumme paikalle myös pohjoismaiset työnantajat, jotka kertovat heidän rekrytointinsa salaisuudet, ja mitä kannattaa opinnoissa ja harjoittelukokemuksissaan priorisoida! Kanelbulledagen-kampanjapäivä juhlitaan myös koko maassa (ja Ruotsissa) pienillä tiedotus- ja keskustelutilaisuuksilla pohjoismaisista opinto- ja työmahdollisuuksista. Tietoiskun lisäksi tarjotaan kanelipullia tietenkin!

Miten Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton kanssa voi matkustella ja saada pohjoismaisia kokemuksia tänä vuonna?

Tänä vuonna sisarjärjestömme Tanskassa, FNU Danmark, järjestää Café Norden -tapahtuman Århusissa. PNN sponsoroi osan ensimmäisten hakijoiden osallistumiskuluja yhteistapahtumaan. Sen lisäksi meidän sisarjärjestöillä on tapana kutsua meitä mukaan heidän jäsenmatkoilleen kesällä.
Oma matka tänä vuonna järjestetään Norjan Arendalsukaniin. Kyseessä on Norjan versio SuomiAreenasta, elokuun alussa. Matkan aikana ei vain debatoida poliittisessa keskustelufoorumissa, vaan myös nautitaan Norjan luonnosta ja kulttuurista.

Pääsihteerin viimeiset sanat?

Nauttikaa Suomen ja pohjoismaisuuden merkkivuodesta Suomessa! Tänä vuonna on runsaasti kiinnostavaa ohjelmaa heille, joita kiinnostaa pohjoismaisuus, ei vain meidän kauttamme, vaan muidenkin toimijoiden kautta! Gott Nytt Nordiskt År till er alla!

Teksti ja kuva: Lena Höglund

insta

Saamea, nuorisopolitiikkaa, Skamia, elokuvatoimintaa, antirasismia, vaatesuunnittelua, ruotsinkielisiä sitaatteja… Tässä päätoimittajan 10 pohjoismaalaista poimintaa Instagramiin seurattavaksi.

Tilit eivät ole tärkeysjärjestyksessä. Lista on siis Nordhumlan päätoimittajan koostama, ja täten hänen mieltymyksiään heijasteleva. Jätän tämän tekstin myötä päätoimittajan tehtäväni. Tammikuussa Nordhumlaa alkaa toimittaa uusi kirjoittaja ja toinen nordisti, jolla on näkemyksensä yhteisestä Pohjolastamme. Näillä tileillä voi vaikka uudistaa hieman Instagram-fiidiä ja alkaa seurata jotain uutta uuden vuoden kunniaksi.

Näillä sanoilla kiitän kaikkia lukijoita ja tekijäkuntaa 1,5 vuodesta, jonka ajan päätoimitin Nordhumlaa. Hyvää ja menestyksekästä uutta vuotta kaikille!

 

1. Sano se saameksi. Suomalaisen Katrin ja pohjoissaamelaisen Niillaksen starttaama pohjoissaamen verkkosanakirja on kasvanut hurjaa vauhtia. Projektin Instagram-tili päästää kivalla tavalla kulissien taakse. Lopputalvesta sanakirja julkaistaan myös ruotsiksi!

Lue lisää / Läs mer…

15025535_1055845284524228_3141644252979883831_o

Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto valitsi hetki sitten uuden hallituksen. Uusi, vireä hallitus vastasi hallitusvuotta pohjustavaan kyselyyn, ja kukin vastasi seuraaviin kysymyksiin: ”Mitä ajatuksia termi ’Suomi 100 vuotta’ herättää sinussa?” ja ”Mitä toivot tuovasi Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton hallitukseen ja pohjoismaiseen nuorisotyöhön? Miten taustasi, ajatuksesi ja osaamisesi auttaa tässä?” Lue lisää alta!

 

Puheenjohtaja | ordförande: Karolina Lång (Svensk Ungdom)

”Jag hoppas att man under Finland 100-firandet också lyfter fram Finland som en del av Norden och Finlands roll som en internationall aktör, både då, nu och i framtiden.”

”Jag ser fram emot att fortsätta som ordförande för Pohjola-Nordens Ungdomsförbund. Eftersom jag själv har min bakgrund i en medlemsorganisation ser jag särskilt fram emot vår strategiska satsning på medlemsorganisationer under nästa år!”

2. varapuheenjohtaja | viceordförande: Santeri Vuori (Varusmiesliitto)

”Suomi 100 on ylpeyttä ja halua olla mukana rakentamassa seuraavaa sataa vuotta. Koen, että menneet sukupolvet ovat antaneet meille paljon ja sen takia se on velvollisuuteni tehdä samoin myös tuleville sukupolville.”

”Haluan tuoda toimintaan mukaan ’thinking outside the box’-ajattelua. Olen aiemmissa luottamustoimissani ja yritysmaailmassa ollut mukana luomassa jotain uutta ja elinvoimaista juuri sen avulla, että on uskallettu toimia sen tutun ja turvallisen ulkopuolella. Työssäni olen myös hyvin läheisesti tekemisissä pohjoismaalaisen sähköverkon ongelmien kanssa ja uskon, että tuon kovaa ja tarpeellista asiaosaamista siitä, miten tulevaisuutemme voisi olla vihreämpi.”

 

VARSINAISET JÄSENET:

Emmi Lainpelto (Demarinuoret) Lue lisää / Läs mer…

collage_fotor2_fotor

”Työt FNUF:issa sisältää paljon projektityöskentelyä, ja todennäköisesti myös omassa vakityössä joskus myöhemmin tulee tehtyä paljon töitä projektilähtöisesti. On mielenkiintoista olla täällä ympäristöpolitiikan opiskelijana, koska Ruotsissa on suuremmat tavoitteet tällä kentällä. Ruotsi aikoo esimerkiksi olla ensimmäinen täysin fossiiliton hyvinvointivaltio vuonna 2050. Tieliikenne olisi fossiilitonta jo vuonna 2030. Tässä saa vertailukohdetta, ja pääsee jo yhteiskuntaan sisälle. Se on hyvä, koska aion jäädäkin Ruotsiin tämän jälkeen.”

Näin työtään kuvailee Joensuussa ympäristöpolitiikkaa opiskellut Emilia Keskisaari. Emilia on tällä hetkellä yksi suomalaisista EVS-vapaaehtoisista FNUF:issa eli Föreningen Nordens Ungdomsförbundissa Tukholmassa. Kyseessä on Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton ruotsalainen sisarjärjestö, joka ottaa vuosina 2016-2018 suomalaisia EVS-vapaaehtoisia. Teknisesti EVS-vapaaehtoiset ovat harjoittelijoita, joista kukin keskittyy tietynlaisiin projekteihin ja tehtäviin. EVS-työsuhteet kestävät lähtökohtaisesti vuoden, mutta esimerkiksi Terhin harjoittelu kesti vähemmän.

Myös Nordhumlan päätoimittaja Anni on samoissa tehtävissä, ja FNUF:issa on ollut suomalaisia ennen Emiliaa ja Anniakin. He ovat Terhi Niitti ja Laura Kovanen, jotka olivat toimistossa vuoden 2014-2015 aikana. Terhi tuli FNUF:ille alunperin tekemään pientä työtä koulun ohessa, mutta työtunteja tuli tarpeeksi, jotta työn sai luettua harjoitteluksi yliopistolle Suomeen. Hänen tittelinsä työssä oli samornare för projekt Nordros. Työtä pohjoismaisessa nuorisojärjestössä hän suosittelee vaikuttamisesta kiinnostuneille ja aktiivisille nuorille, joilla on omia visioita. Lue lisää / Läs mer…

tumblr_o7bw67qnsi1sfie3io1_1280

Pohjola-Nordenin Nuorisoliitolla on tällä hetkellä 27 jäsenjärjestöä. PNN:n kautta jäsenjärjestöt pystyvät tarjoamaan jäsenistöllensä pohjoismaisia koulutus-, ura- ja kulttuuritapahtumia ja oppimaan enemmän pohjoismaisesta yhteistyöstä ja edunvalvonnasta.

Odotamme kaikkien jäsenjärjestöjemme jakavan samat arvot avoimuudesta, kestävyydestä ja pohjoismaisuudesta. Lue alta, miten osa jäsenjärjestöistämme vastaa seuraavaan kahteen kysymykseen: Mikä on teidän mielestänne kiinnostavinta Pohjoismaissa? sekä Mikä on visionne aiheesta ”Pohjoismaat vuonna 2030”? Mukana ovat Eurooppanuoret, Finlands Svenska Folkdansring, Kokoomuksen Nuorten Liitto, Sosialidemokraattiset Nuoret, Suomen opiskelijakuntien liitto ry, Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitto, Svensk Ungdom, Suomen Ylioppilaskuntien Liitto, Vasemmistonuoret ja Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ry. Järjestöt ovat aakkosjärjestyksessä. Lue lisää / Läs mer…

kuva-suomi100-juha-metso

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlat tarkoittavat sitä, että Suomeen, sen kulttuuriin ja historiaan liittyviä tapahtumia järjestetään vuonna 2017 todella paljon. Tästä listasta löytyy juhlavuoden tapahtumia ja hankkeita, joilla on erityinen pohjoismainen yhteys tai teema.

Huomaathan, että Suomi 100 -juhlasivuilla voi merkitä omia suosikkeja, ilman rekisteröitymistä. Helppo tapa merkitä talteen hyviä juttuja valtavasta ohjelmasta! Otsikkoa klikkaamalla aukeaa sivu, josta löytyvät lisätiedot kuten paikkakunta ja kaikki hankkeeseen liittyvät tapahtumat.

 

Tukholman Suomi 100 -kaupunkijuhla

Ruotsissa työskentelevät suomalaistoimijat – Suomen suurlähetystö, Suomen Tukholman instituutti, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari, Finpro ja Ålandskontoret – järjestävät Tukholman keskustaan elokuussa 2017 kaikkien aikojen suurimman suomalaisjuhlan. Kolmipäiväinen inspiroiva kokonaisuus tuo esiin Suomen vahvuuksia, lisää ruotsalaisten Suomi-tietämystä ja -kiinnostusta ja juhlistaa Suomen ja Ruotsin elävää yhteistyötä.

 

Suomalaiset Siperiassa -valokuvanäyttely

Suomalaiset Siperiassa -projektin matkakuvia kesäkuulta 2016. Esillä 25 matkalaisten ottamaa kuvaa.

 

Into The Pure With Sara -sarja

Makumatka Into the Pure with Sara on kansainvälinen dokumenttisarja, joka kiteyttää Suomen olemuksen ja osaamisen juhlavuonna 2017. Oppaana ja löytöretkeilijänä toimii tv-kokki Sara La Fountain, joka esittelee ajankohtaisia suomalaisia saavutuksia, ilmiöitä ja tarinoita ja tarkastelee nyky-Suomea haistellen, maistellen ja etsien ainutlaatuisia helmiä. Ydinteemoina ovat ruoka, design, muoti, musiikki sekä koulutus ja osaaminen. Aiheiden kautta esille nousee suomalainen aitous, puhtaus ja lahjakkuus. Lue lisää / Läs mer…

10700757_662017447240349_4018601047392717460_o-nordhumla

Pohjola-Nordenin Nuorisoliiton painopistealue vuonna 2017 on jäsenjärjestöt. Tämän myötä PNN:n tarkoituksena on esimerkiksi tarjota jäsenjärjestöille kiinnostavia pohjoismaisia puhujia ja kokemusasiantuntijoita heidän omiin tapahtumiinsa. Mitä muuta? PNN:n pääsihteeri Lena Höglund kertoo yleisesti liiton ideologiasta, pohjoismaisista mahdollisuuksista ja jäsenjärjestöjen eduista.

 

Yleisellä tasolla: mitä kattojärjestön kuuluu tarjota jäsenjärjestöilleen?

Kattojärjestön tulisi tarjota jäsenjärjestöilleen sellaista toimintaa ja tiedotusta, jota jäsenjärjestö pystyy hyödyntämään omassa toiminnassaan tai edunvalvonnassaan. Kattojärjestön on huolehdittava, että jäsenjärjestöjen kiinnostumuksen aiheet ja tarpeet otetaan mahdollisimman paljon huomioon. Sen lisäksi on kattojärjestössä huolehdittava, että toteutetaan sellaista toimintaa, mistä mahdollisimman moni jäsenjärjestö hyötyy ja kiinnostuu.

 

Mikä on visiosi Pohjoismaista kymmenen vuoden kuluttua?

Lue lisää / Läs mer…