5.11.2015 11:30

Vuosittainen Alternativ Norden -infopäivä, joka esittelee työ- ja opiskelumahdollisuuksia Pohjoismaissa, järjestetään Helsingissä perjantaina 6.11. Sen kunniaksi jaamme kokemuksia nuorilta, jotka valitsivat Pohjolan, sekä nostamme esiin infoa ja vinkkejä kiinnostuneille. Tänään jaetaan kaksi kokemusta Tanskasta: opiskelua Kööpenhaminassa ja siivoustöitä Aalborgissa.

***

Marianne Rytky, 29 vuotta:

”Tein Kööpenhaminan yliopistolla kokonaisen maisteriohjelman vuosina 2010-2013. Osan siitä ajasta olin opintojen ohella töissä Pohjoismaisessa kulttuurirahastossa. Olen myös ollut Lundin yliopistossa vaihdossa 2008 ja au pairina Tanskassa 2005-2006.

Sain kokemuksistani paljon sellaista, mitä Suomesta en olisi voinut mitenkään saada. Pääainettani kielipsykologiaa ei esimerkiksi tietääkseni voi Suomessa opiskella laisinkaan, ainakaan pääaineena. Opinnot antoivat paljon ammatillista perspektiiviä, jota minulla muuten tuskin olisi ainakaan näin paljon. Jollen olisi koskaan asunut toisessa Pohjoismaassa, en varmaan myöskään koskaan olisi kokenut sellaista pohjoismaista samuuden kokemusta.

Köpis on nyt toinen kotikaupunkini ja etenkin tanskan ja ruotsin kielet ja kulttuurit hyvin läheisiä minulle. Tuntuu kuin identiteettini olisi kasvanut potenssiin kolme. Parasta siellä ollessani olivat tietenkin ihmiset, kaunis kaupunki ja kaikki sen tarjonta sekä kehittyvä kielitaito. Ja pyöräily!

Lähipiiri ja ihmiset ympärillä ovat aina olleet kannustavia ja kiinnostuneita valinnoistani ja kaikesta oppimastani. Voi olla että kohdevalinta ei ole se kaikkein tyypillisin – moni kyselee hieman kauhistuneina että ihanko tanskaksi -, ja samaa voi sanoa opinnoistani. Kommenteista päätellen ihmiset kyllä vaikuttavat arvostavan sitä, että uskaltaa seurata omia haaveitaan ja tehdä epätyypillisiäkin valintoja.

Yllätyin ehkä siitä, että yliopistokulttuurit erosivat melko paljon toisistaan. Tanskassa oli keskustelevampaa, mutta luentoja oli todella vähän, samoin kuin graduohjausta. Seminaaria ei ollut ollenkaan. Kotitentit, pitkät esseet, olivat suosittuja, ja mielestäni tehokkaampi opiskelumuoto kuin perinteiset tentit. Sitsejä ei ollut, mutta fredagsbareja sitäkin enemmän.

Vaikeinta oli, kun alun ihastusvaihe kääntyi kulttuurishokkivaiheeseen. Yhtäkkiä näinkin paljon eroja ja asioita, jotka syystä tai toisesta eivät toimineet Tanskassa, vaikka kylläkin Suomessa muka täydellisesti. Tämäkin vaihe laantui onneksi, tai tasoittui. Vieläkin on asioita, jotka mielestäni toimivat toisessa maassa paremmin kuin toisessa, mutta nykyään siitä ei tarvitse hermostua vaan sen voi vaan todeta.

Köpikseen menijät: nauttikaa ja oleilkaa, Köpis aivan varmasti näyttää ihastuttavimman itsensä.”

saarapeura

Saara Peura, 26 vuotta:

”Vuonna 2008 olin reilun kuukauden Aalborgissa tanskalaisessa sairaalassa siivoojana. Aluksi jännitti lähteminen ja se, että miten pärjää oman kielitaidon kanssa. Mutta yllättävän helposti kuitenkin pärjäsi. Vaikeinta kaikessa olikin tanskan kielen ymmärtäminen. Mutta jos tanskalaiset sitä oikein hitaasti puhuvat, niin kieltä jopa saattaa ymmärtää.

Koko kokemus itsessään oli hienointia – se, että pääsi kokeilemaan siipiään. Meillä oli tosi hyvä yhteishenki asuntolassa parin muun nordjobbaajan kanssa ja pääsin tutustumaan paikallisiinkin.

Työnantajat varmasti arvostavat ulkomailta saatua kokemusta. Välillä jopa tuntuu, että se on pikemminkin outoa, jos ei ole missään käynyt vaihdossa tai vastaavassa.

Maailma avartaa, itsenäistyy ja saa todella unohtumattoman kokemuksen. Aalborgissa kannattaa mennä baarikadulle, joka on nimeltään Jomfru Ane Gade. Se oli kyllä kiva kokemus. Ja että portsarit ja vastaavat tuli oikeasti kysymään, että häiritäänkö meitä tanssilattialla. Suomessa en ole ainakaan vastaavaan törmännyt.”