Hyppää sisältöön

Ruotsin opetuksen vähentäminen etäännyttäisi Suomea Pohjoismaista

KANNANOTTO
9.9.2013
Julkaisuvapaa heti

Ruotsin opetuksen vähentäminen etäännyttäisi Suomea Pohjoismaista

Yli 50 000 suomalaista on allekirjoittanut kansalaisaloitteen, jossa toivotaan kaikille yhteisen ruotsin kielen opetuksen lakkauttamista. Ruotsinopetus on ollut Suomen julkisessa keskustelussa pitkään tabu, jossa ääripäät ovat vuodesta toiseen käyttäneet samoja argumentteja ilman, että aiheesta on saatu käytyä asiallista keskustelua.

Vakioargumentteja niin ruotsin opetuksen vastustajille kuin kannattajillekin on ollut suomenruotsalaisiin ja perustuslailliseen kaksikielisyyteen vetoaminen. Keskustelusta on unohtunut täysin kaikista tärkein syy sille, että jokainen suomalainen opiskelee koulussa ruotsia: Suomen asema osana Pohjoismaita.

Koko itsenäisyyden ajan elintärkeä osa Suomen ulkopolitiikkaa on ollut Suomen kuuluminen Pohjoismaihin, joihin Suomi kulttuurin ja historian puolesta itsestään selvästi liittyy. Poliittiset yhteydet Pohjolaan ovat varmistaneet Suomen jäsenyyden Pohjoismaiden neuvostossa. Pohjoismaisen yhteistyön perussopimus, Helsingin sopimus, solmittiin Suomen, Ruotsin, Tanskan, Norjan ja Islannin välillä vuonna 1962 nimenomaan Helsingissä.

Oleellinen osa Pohjolan kulttuurista yhteenkuuluvuutta on yhteinen pohjoismainen kieli. Helsingin sopimuksessa onkin sovittu pohjoismaisten naapurikielten kouluopetuksesta: esimerkiksi Islannissa jokainen koululainen opiskelee ”pakkotanskaa”.

Suomen ruotsinopetuksen tärkein tehtävä onkin ylläpitää Suomen asemaa osana Pohjoismaita. Yksi keino tehdä korkeakoulujen ”virkamiesruotsi” joustavammaksi olisi esimerkiksi mahdollistaa pakollisten ruotsin kurssien suorittaminen vaihto-opiskelulla tai harjoittelulla toisessa Pohjoismaassa. Käytännön tilanteissa kielen oppii usein parhaiten.

Tulevaisuudessa Pohjoismaiden asema kauppakumppanina tulee todennäköisesti kasvamaan.Ruotsin kieli on avain yli 25 miljoonan asukkaan Pohjolaan. Lähialueemme on myös yksi Euroopan vahvimmista talousalueista, joten ruotsin opetuksen vähentäminen tässä tilanteessa olisi huolestuttava valinta. Pohjoismainen yhteistyö on Suomelle liian tärkeää jätettäväksi vain suomenruotsalaisten hoidettavaksi.

Lisätietoja: puheenjohtaja Emma Mustala, emma.mustala[at]pohjola-norden.fi / pääsihteeri Laura Mynttinen, 044 733 5781, laura.mynttinen[at]pohjola-norden.fi

Pohjola-Nordenin Nuorisoliitto on uskonnollisesti ja puoluepoliittisesti sitoutumaton nuorisojärjestö, joka edistää pohjoismaista yhteistyötä sekä nuorten ja nuorten aikuisten kohtaamista.STÄLLNINGSTAGANDE
9.9.2013
Fritt för publicering

PNU: En minskning av svenskundervisningen skulle fjärma Finland från Norden

Över 50 000 finländare har skrivit under medborgarinitiativet som förespråkar slopandet av den för alla elever gemensamma undervisningen i svenska. Svenskundervisningen har i den offentliga diskussionen länge varit tabu. Båda sidor har använt samma argument från år till år utan att någon egentlig sakdiskussion förekommit.

Standardargument såväl bland dem som är för och emot initiativet har varit att hänvisa till Finlands tvåspråkiga status som tryggas i grundlagen och den finlandssvenska minoriteten. Den viktigaste orsaken till varför varje finländare bör lära sig svenska i skolan har dessvärre glömts bort: Finlands ställning som ett nordiskt land.

Under hela självständighetstiden har en viktig del av utrikespolitiken varit att höra till Norden, dit Finlands kultur och historia självklart hör. De politiska kontakterna till Norden har säkrat Finlands medlemskap i nordiska rådet. Det grundläggande samarbetsavtalet, Helsingforsavtalet, undertecknades av Finland, Sverige, Danmark, Norge och Island år 1962 just i Helsingfors.

En väsentlig del av den nordiska kulturens samhörighet är en gemensam språkförståelse. I Helsingforsavtalet han man därför kommit överens om språkundervisningen i grannländernas språk och till exempel i Island lär sig varje skolelev ”tvångsdanska”.

Svenskundervisningen i finska skolor är alltså viktig med tanke på Finlands band till övriga Norden. Ett sätt att göra högskolornas undervisning i ”tjänstemannasvenska” flexiblare är att göra det möjligt att avlägga de obligatoriska kurserna som utbytesstudier eller praktik i ett annat nordiskt land. Språk lär man sig i allmänhet bäst genom att använda det i praktiken.

I framtiden kommer Nordens ställning som handelspart sannolikt att öka. Det svenska språket är nyckeln till Norden med sina 25 miljoner invånare. Vårt närområde är också en av Europas starkaste regioner i ekonomisk bemärkelse. En minskning av svenskundervisningen i detta läge skulle vara ett oroväckande val. Det nordiska samarbetet är alltför viktigt för Finland att låta endast finlandssvenskarna sköta det.

Mer information: ordförande Emma Mustala, emma.mustala[at]pohjola-norden.fi / generalsekreterare Laura Mynttinen, 044 733 5781, laura.mynttinen[at]pohjolanorden.fi

Pohjola-Nordens Ungdomsförbund är en religiöst och partipolitiskt obunden ungdomsorganisation, vars målsättning är att främja nordiskt ungdomssamarbete och möten mellan ungdomar.

Jaa somessa:

Luitko jo nämä?